hinta

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *hinta

suomen hinta
karjalan hinta
vepsän hind
vatjan inta
viron hind
eteläviron hind
liivin īnda

Levikki ja merkitykset

vanha kirjasuomi · suomi · karjala · vatja · viro · liivi

Sana on yleisitämerensuomalainen. Sillä on kaikkialla merkityksenä 'maksuksi vaadittu tai saatu määrä'. Eteläviron, viron, vatjan ja eteläkarjalan ja lyydin vastineilla on myös merkitys 'palkka'. Vanhassa kirjasuomessa hinta on tarkoittanut myös 'rahaa'.

Alkuperä

Hinnan balttilaiseksi lainanlähteeksi on esitetty sanaa, jonka vastineet niin baltoslaavilaisissa kuin muuallakin indoeurooppalaisissa kielissä merkitsevät lukua 100. Baltoslaavissa vastineita ovat liettuan šimtas, latvian simts ja kaikkien slaavilaiskielten (ensitavun vokaaliltansa epäsäännöllinen) lukusana, esimerkkinä muinaiskirkkoslaavin съто. Muissa indoeurooppalaisissa kielissä on esimerkiksi muinaisindoarjan (sanskritin) śatam, antiikin kreikan ἑκατóν, latinan centum, muinaisiirin cét ja gootin hund (muitten germaanisten kielten samanalkuisissa sanoissa on lisänä myöhempi johdinaines).

Lainaetymologiaa perustellaan rekonstruoimalla hinnan lähtömerkitykseksi ’suuri määrä pieniä turkisnahkoja’, lähinnä helposti isoiksi nipuiksi koottavia oravannahkoja, jotka ovat pohjoisilla alueilla olleet yleisin vaihtoväline. Merkityksenkehitystä on verrattu siihen, kuinka moni Keski-Venäjällä puhuttu kieli on liittänyt ’orava’-sanaan merkityksen ’kopeekka’. Koska hinta-sanalle oletetusta lähtömerkityksestä ei kuitenkaan ole jäänyt jälkiä, jää balttilaisetymologia epävarmaksi.