Etymologiadata:imsm:hiiva
*hiiva
Vastineet:
- Suomi: hiiva
- Karjala: hiiva (lainasana ← suomi)
- Vepsä:
- Vatja: iiva
- Pohjoisviro: hiiv
- Eteläviro: hiiv
- Liivi:
mksm. *hiiva < vksm. *– (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hiiva ’sakka (Agr); oluen vaahto, (kotitekoinen) käyte (Satak Häme kaakkmurt. Savo KSm); humalankäpy (länsimurt.) / Bodensatz; Hefe, Gärschaum; Fruchtzapfen des Hopfens’
~ ink (uud.) hīva | ka (uud.) hiiva ’hiiva’ (nämä ilm. < sm) | va īva id. | vi hiiv, hiib (g. hiiva) ’id., sakka, vaahto’ (sm > lpIn hiivȧ ’hiiva’).
~ ink (uud.) hīva | ka (uud.) hiiva ’hiiva’ (nämä ilm. < sm) | va īva id. | vi hiiv, hiib (g. hiiva) ’id., sakka, vaahto’ (sm > lpIn hiivȧ ’hiiva’).
Arveltu baltt-peräiseksi lainaksi, vrt. liett šývas ’valkoinen, homeenvärinen’, šývis ’home’, šỹvas ’kalja’, mpr sywan (ɔ: sīwan) ’harmaa’.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 125 (sm ~ va)
- Anderson 1879 Studien 114 (+ vi md tšov ’vaahto’)
- Thomsen 1890 BFB 218 (? < baltt)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 22 (+ tšer šoŋ ’vaahto’)
- SKES 1955 74 (+ ka)
- Ruoppila 1967 KalKansank 127–28 (ka < sm)
- LpIn 1 1986 175 (lpIn < sm)
- UEW 1988 621 (sm ? ~ md tšer)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Anderson 1879: 114 | = ers чов mkš šov ’vaahto’ | |||||
| Anderson 1893: 30 198 226 | = ers чов mkš šov ’vaahto’ ma шоҥ ’vaahto, kuohu’ | |||||
| Paasonen 1896 Suomi (4): 10–1 | + | x | Tarkennus (myös vasta-argumentein): hiiva ja hiveltää eivät (Anderson) ⇐ hiuvata, vaan ~ hivoa, hivellä, hivata, hiva = md ma | Vokaalinpidentymään vrt. tytyä ~ tyytyä, ivata ~ iivata; toisaalta md чов voi myös = sm hyy | ||
| Itkonen E 1946 FUF: 303 | + | - | Vastaan (myös puoltoargumentein) | Äännesuhde ims i_a = md o on myös sanoissa sm nila ~ ers нола ’mehu; mahla; neste’, sm hiha ~ ers ожа id., sm hinta ~ ers чонда ’raha’ ja sm hioa ~ ers човамс ’teroittaa, hioa; raastaa’; rinnastus merkityssyistä epävarma | ||
| UEW 1988: 621 | + | Vastaan | Ims i ~ ma o ei mahdollinen | |||
| LÄGLOS I 1991: s.v. hiiva | + | Puolesta | Ims, md ja ma merkitykset sopivat yhteen | |||
| Linde 2007: 35–7 | - | - | Vastaan | Vokaalisuhdeparalleeleiksi ehdotetut md rinnastukset sanoille nila, hioa ja hinta epäilyttäviä [ks. tarkemmin]; luonnollinen merkityskehityksen suunta on ’hiiva’ > ’vaahto’, koska hiiva aiheuttaa vaahtoa [mutta miksi md–ma merkityksen tulisi olla alkuperäisempi?] | ||
| Bereczki 2013 EWTsch: s.v. šoŋ | + | + | Puolesta | Ma -o- voi olla < -u- < ur -i-; sekä ims, md että ma taholla esiintyy merkitys 'vaahto' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Plöger 1982 FUF: 80 93 | (Koivulehto) ← ba *šīva- vrt. lt šývas ’kalja’, šỹvas ’vaaleanharmaa’ | |||||
| NES 2004: s.v. hiiva | + | Tarkennus: mahd. ← ba, vrt. myös pr sywan ’harmaa’; ≠ md ma | Hiiva on harmaata sienimassaa, joka kasvaessaan aiheuttaa nesteiden käymisen ja taikinan nousemisen | |||
| Linde 2007: 35–7 | + | Puolesta | Paralleeli lähtö- ja kohdesanan merkityssuhteelle on ven квас ’kalja’ ~ pl kwas ’happo’; ba sanan lähtömerkitys lienee ollut ’home’ ja hiiva muistuttaa toiminnaltaan hometta | |||
| Heikkilä 2014: 87 | + | Puolesta | Balttilaisperäisiä ovat myös -ū-sanat tuura ja luuta |
Hylätyt etymologiat:
- ← ba, vrt. lt syva syvas ’mehu, sima; kastike’ , ks. Ojansuu 1921: 36
- ← ge: kge *slīwa- > no sli ’lima’, sly ’limainen vesikasvisto’ , ks. 1991 LägLoS s.v. hiiva
- deskr, Nikkilä 2001 LU 60
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli