Etymologiadata:imsm:hiiva

Sanatista

*hiiva

Vastineet:

  • Suomi: hiiva
  • Karjala: hiiva (lainasana ← suomi)
  • Vepsä:
  • Vatja: iiva
  • Pohjoisviro: hiiv
  • Eteläviro: hiiv
  • Liivi:

mksm. *hiiva < vksm. *– (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

hiivasakka (Agr); oluen vaahto, (kotitekoinen) käyte (Satak Häme kaakkmurt. Savo KSm); humalankäpy (länsimurt.) / Bodensatz; Hefe, Gärschaum; Fruchtzapfen des Hopfens
~ ink (uud.) hīva | ka (uud.) hiivahiiva’ (nämä ilm. < sm) | va īva id. | vi hiiv, hiib (g. hiiva) ’id., sakka, vaahto’ (sm > lpIn hiivȧhiiva’).
Arveltu baltt-peräiseksi lainaksi, vrt. liett šývasvalkoinen, homeenvärinen’, šývishome’, šỹvaskalja’, mpr sywan (ɔ: sīwan) ’harmaa’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahlqvist 1856 WotGr 125 (sm ~ va)
  • Anderson 1879 Studien 114 (+ vi md tšov ’vaahto’)
  • Thomsen 1890 BFB 218 (? < baltt)
  • Setälä 1912–14 FUFA 12 22 (+ tšer šoŋ ’vaahto’)
  • SKES 1955 74 (+ ka)
  • Ruoppila 1967 KalKansank 127–28 (ka < sm)
  • LpIn 1 1986 175 (lpIn < sm)
  • UEW 1988 621 (sm ? ~ md tšer)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Anderson 1879: 114 = ers чов mkš šov ’vaahto’
Anderson 1893: 30 198 226 = ers чов mkš šov ’vaahto’ ma шоҥ ’vaahto, kuohu’
Paasonen 1896 Suomi (4): 10–1 + x Tarkennus (myös vasta-argumentein): hiiva ja hiveltää eivät (Anderson) ⇐ hiuvata, vaan ~ hivoa, hivellä, hivata, hiva = md ma Vokaalinpidentymään vrt. tytyä ~ tyytyä, ivata ~ iivata; toisaalta md чов voi myös = sm hyy
Itkonen E 1946 FUF: 303 + - Vastaan (myös puoltoargumentein) Äännesuhde ims i_a = md o on myös sanoissa sm nila ~ ers нола ’mehu; mahla; neste’, sm hiha ~ ers ожа id., sm hinta ~ ers чонда ’raha’ ja sm hioa ~ ers човамс ’teroittaa, hioa; raastaa’; rinnastus merkityssyistä epävarma
UEW 1988: 621 + Vastaan Ims i ~ ma o ei mahdollinen
LÄGLOS I 1991: s.v. hiiva + Puolesta Ims, md ja ma merkitykset sopivat yhteen
Linde 2007: 35–7 - - Vastaan Vokaalisuhdeparalleeleiksi ehdotetut md rinnastukset sanoille nila, hioa ja hinta epäilyttäviä [ks. tarkemmin]; luonnollinen merkityskehityksen suunta on ’hiiva’ > ’vaahto’, koska hiiva aiheuttaa vaahtoa [mutta miksi md–ma merkityksen tulisi olla alkuperäisempi?]
Bereczki 2013 EWTsch: s.v. šoŋ + + Puolesta Ma -o- voi olla < -u- < ur -i-; sekä ims, md että ma taholla esiintyy merkitys 'vaahto'
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Plöger 1982 FUF: 80 93 (Koivulehto) ← ba *šīva- vrt. lt šývas ’kalja’, šỹvas ’vaaleanharmaa’
NES 2004: s.v. hiiva + Tarkennus: mahd. ← ba, vrt. myös pr sywan ’harmaa’; ≠ md ma Hiiva on harmaata sienimassaa, joka kasvaessaan aiheuttaa nesteiden käymisen ja taikinan nousemisen
Linde 2007: 35–7 + Puolesta Paralleeli lähtö- ja kohdesanan merkityssuhteelle on ven квас ’kalja’ ~ pl kwas ’happo’; ba sanan lähtömerkitys lienee ollut ’home’ ja hiiva muistuttaa toiminnaltaan hometta
Heikkilä 2014: 87 + Puolesta Balttilaisperäisiä ovat myös -ū-sanat tuura ja luuta

Hylätyt etymologiat:

  • ← ba, vrt. lt syva syvas ’mehu, sima; kastike’ , ks. Ojansuu 1921: 36
  • ← ge: kge *slīwa- > no sli ’lima’, sly ’limainen vesikasvisto’ , ks. 1991 LägLoS s.v. hiiva
  • deskr, Nikkilä 2001 LU 60

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

EVE:n sana-artikkeli

EVE:hiiva

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:hiiva