Uralilainen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Anderson 1879: 114
|
|
|
|
|
= ers чов mkš šov ’vaahto’
|
|
| Anderson 1893: 30 198 226
|
|
|
|
|
= ers чов mkš šov ’vaahto’ ma шоҥ ’vaahto, kuohu’
|
|
| Paasonen 1896 Suomi (4): 10–1
|
+ |
|
|
x
|
Tarkennus (myös vasta-argumentein): hiiva ja hiveltää eivät (Anderson) ⇐ hiuvata, vaan ~ hivoa, hivellä, hivata, hiva = md ma
|
Vokaalinpidentymään vrt. tytyä ~ tyytyä, ivata ~ iivata; toisaalta md чов voi myös = sm hyy
|
| Itkonen E 1946 FUF: 303
|
+ |
- |
|
|
Vastaan (myös puoltoargumentein)
|
Äännesuhde ims i_a = md o on myös sanoissa sm nila ~ ers нола ’mehu; mahla; neste’, sm hiha ~ ers ожа id., sm hinta ~ ers чонда ’raha’ ja sm hioa ~ ers човамс ’teroittaa, hioa; raastaa’; rinnastus merkityssyistä epävarma
|
| UEW 1988: 621
|
+ |
|
|
|
Vastaan
|
Ims i ~ ma o ei mahdollinen
|
| LÄGLOS I 1991: s.v. hiiva
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Ims, md ja ma merkitykset sopivat yhteen
|
| Linde 2007: 35–7
|
- |
- |
|
|
Vastaan
|
Vokaalisuhdeparalleeleiksi ehdotetut md rinnastukset sanoille nila, hioa ja hinta epäilyttäviä [ks. tarkemmin]; luonnollinen merkityskehityksen suunta on ’hiiva’ > ’vaahto’, koska hiiva aiheuttaa vaahtoa [mutta miksi md–ma merkityksen tulisi olla alkuperäisempi?]
|
| Bereczki 2013 EWTsch: s.v. šoŋ
|
+ |
+ |
|
|
Puolesta
|
Ma -o- voi olla < -u- < ur -i-; sekä ims, md että ma taholla esiintyy merkitys 'vaahto'
|
Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Plöger 1982 FUF: 80 93
|
|
|
|
|
(Koivulehto) ← ba *šīva- vrt. lt šývas ’kalja’, šỹvas ’vaaleanharmaa’
|
|
| NES 2004: s.v. hiiva
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: mahd. ← ba, vrt. myös pr sywan ’harmaa’; ≠ md ma
|
Hiiva on harmaata sienimassaa, joka kasvaessaan aiheuttaa nesteiden käymisen ja taikinan nousemisen
|
| Linde 2007: 35–7
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Paralleeli lähtö- ja kohdesanan merkityssuhteelle on ven квас ’kalja’ ~ pl kwas ’happo’; ba sanan lähtömerkitys lienee ollut ’home’ ja hiiva muistuttaa toiminnaltaan hometta
|
| Heikkilä 2014: 87
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Balttilaisperäisiä ovat myös -ū-sanat tuura ja luuta
|
Hylätyt etymologiat:
- ← ba, vrt. lt syva syvas ’mehu, sima; kastike’ , ks. Ojansuu 1921: 36
- ← ge: kge *slīwa- > no sli ’lima’, sly ’limainen vesikasvisto’ , ks. 1991 LägLoS s.v. hiiva
- deskr, Nikkilä 2001 LU 60
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
