Etymologiadata:imsm:hihna
*hihna
Vastineet:
mksm. *hihna < kksm. *šišna < vksm. *šïšna (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hihna (Sorol 1625; länsimurt.), hiihna (itämurt.) ’nahkaremmi / (Leder)riemen’, johd. hihnainen ’nahkainen’ (Agr)
~ ka hiihna ’hihna, nuora, lanka; henkseli’ | ly hīhn(e), hīnaz ’(kannatin)hihna; mäystin’ | ve hihn ’hihna, nuora’ | va ihna ’hihna’ | vi (h)ihn, ehn ’id., nahkavyö; nuora’ | li nīʾń ’leveä vyö’ (< vksm *šišna)
~ ka hiihna ’hihna, nuora, lanka; henkseli’ | ly hīhn(e), hīnaz ’(kannatin)hihna; mäystin’ | ve hihn ’hihna, nuora’ | va ihna ’hihna’ | vi (h)ihn, ehn ’id., nahkavyö; nuora’ | li nīʾń ’leveä vyö’ (< vksm *šišna)
< baltt, vrt. liett šikšnà ’parkittu hihnasnahka, hihna’, latv siksna ’hihna’ (> li siksnə id.). Baltt lainoja ovat myös md (k)šna ’hihna’ ja tšerL šəštə, I šüštö ’id., mänttinahka’, kun taas lpN sisˈte, T šišne ’parkittu poronnahka’ ilm. < ksm. — Sm siisna ’hihna, remmi’ < lp; ven murt. gígna, hígna ’ohjas’ < ims.
Lähdekirjallisuus:
- Sjögren 1853 IRJaSMat 1 148 (sm ~ ven)
- Budenz 1867 NyK 6 428–29 (sm ~ md tšer)
- VW 1 1874 180 (+ vi)
- Donner 1884 TechmZ 1 266 (ims < baltt; latv > li)
- Thomsen 1890 BFB 223 (+ ka; ims md tšer < baltt)
- Setälä 1890–91 ÄH 299 (+ ve), 347 (+ li nīʾń)
- Paasonen 1902–03 FUF 2 188–89 (+ lp)
- Äimä 1908 SUSA 25:1 38 (baltt > ksm > lp > sm siisna)
- Kalima 1915 OLR 92 (ven murt. < sm t. ka)
- Kalima 1927 FUF 18 (+ ly)
- Kalima 1936 BL 101 (+ va; ims < baltt > md tšer)
- SKES 1955 73
- E. Itkonen 1968 SKK 491
- SKES 1969 1018
- UEW 1988 786 (ims ? ~ md tšer; < baltt)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Donner 1884: 266 | + | ims ers кшна, mkš šna id. ← lt šikšnà ’nahka, hihna’, lv siksna ’hihna’ | ||||
| Thomsen 1890: 153 223 | + | Tarkennus: ims md ma шӱштӧ ’nahka; hihna, remmi’ ← ba; ≠ unk | Ma -št- edustaa aiempaa -šn-ää (Budenz Verzweigung 36) | |||
| Paasonen 1902 FUF: 188 | + | Tarkennus: = saaP sisti ’poron parkkinahka’, Ko še´šnn id., Lu sasˈne ’säämiskä’ ← ba | (Paralleeleja saamen muutoksesta -sn- > -st-) | |||
| Setälä 1916 Maailmanhistoria: 499 | Tarkennus: ims-vo ← ba | |||||
| Kalima 1934 FUFA: 4 | - | Puolesta | Ba lähtömuodolla ei varmaa etymologiaa | |||
| Kalima 1936: 101 | + | + | Tarkennus: saa ← ims ← ba → md ma | Tarkennus; ba sanan kantamerkitys lienee ’nahka’, johon saamekin viittaa | ||
| Hakulinen 1946: 38 | + | Puolesta | Tekniikan alan sanoista balttilaisperäisiä ovat myös kauha, kela, kirves, luuta, mäntä, niisi ja rihma | |||
| Mägiste 1959 UAJ: 171 176 | - | Vastaan | Mariin saakka ulottuva levikki puhuu ba alkuperää vastaan | |||
| Korhonen 1981: 179 | x | Tarkennus: saaEt säsnie ’nahka, josta karva on poistettu liottamalla’ L on lainattu ksm:sta, I Ko Kld T on erillinen laina | Vokaalisuhde ims i ~ saa i osoittaa sanat lainoiksi; s-alkuiset muodot on lainattu ennen ksm š > h -muutosta | |||
| Linde 2007: 31–3 | x | b | Tarkennus: = saa md ma < ksm-vo *šikšna ← ba; saa ei ← sm | -kšn-yhtymä säilynyt md ja ba muodoissa, marissa -šn- > -št-, vrt. ma висте, murt. wištə ’speltti’ = sm vehnä, ma писте, murt. pište ’lehmus’ = vi pähn id. | ||
| Vaba 2011 KjK: 754–5 | + | Puolesta | Työ- ja talousvälineitten nimistä balttilaisperäisiä ovat myös jutta, kirstu, lapio, lasta, lännys, pahla, pauna, rainta, tuura, vakka, vi kibu, kula, rend, rae-, tuber ja värm sekä vs kuvvas, palask ja välmäs | |||
| Grünthal 2012 SUST 266: 318 | - | Tarkennus: ims ≠ md ≠ ma | Ims, md ja ma muotoja ei vokaalin puolesta voi palauttaa yhteiseen kantamuotoon | |||
| Vaba 2014 LU: 23 | + | Puolesta | Lv murteissa -n-suffiksin eteen kehittynyt epenteettinen vokaali ei edustu ba lainoissa, joitten lähtömurteessa sitä ei siis ollut: heinä, herne, hihna, kaarna, reuna, seinä, vaarna. | |||
| Junttila 2015: 234 | + | x | Puolesta | Äänteellinen vastaavuus ba sanueen kanssa on vahvempi argumentti kuin mariin ulottuva levikki | ||
| Holopainen 2019: 249 | - | - | Tarkennus: ims = md ≠ ma (vasta-argumentein) | Ma muotoa ei vokaalin puolesta voi palauttaa yhteiseen kantamuotoon ims, md ja ba muotojen kanssa; KEWA s.v. śikya- ja Beekes 2010 s.v. κίσσος epäilevät ba s:lle esitettyjä ie vastineita |
Hylätty etymologia: ur: = unk szíj ’(nahka)hihna, remmi’, ks. Thomsen 1890: 223
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli