Etymologiadata:imsm:hihna/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Donner 1884: 266 | + | ims ers кшна, mkš šna id. ← lt šikšnà ’nahka, hihna’, lv siksna ’hihna’ | ||||
| Thomsen 1890: 153 223 | + | Tarkennus: ims md ma шӱштӧ ’nahka; hihna, remmi’ ← ba; ≠ unk | Ma -št- edustaa aiempaa -šn-ää (Budenz Verzweigung 36) | |||
| Paasonen 1902 FUF: 188 | + | Tarkennus: = saaP sisti ’poron parkkinahka’, Ko še´šnn id., Lu sasˈne ’säämiskä’ ← ba | (Paralleeleja saamen muutoksesta -sn- > -st-) | |||
| Setälä 1916 Maailmanhistoria: 499 | Tarkennus: ims-vo ← ba | |||||
| Kalima 1934 FUFA: 4 | - | Puolesta | Ba lähtömuodolla ei varmaa etymologiaa | |||
| Kalima 1936: 101 | + | + | Tarkennus: saa ← ims ← ba → md ma | Tarkennus; ba sanan kantamerkitys lienee ’nahka’, johon saamekin viittaa | ||
| Hakulinen 1946: 38 | + | Puolesta | Tekniikan alan sanoista balttilaisperäisiä ovat myös kauha, kela, kirves, luuta, mäntä, niisi ja rihma | |||
| Mägiste 1959 UAJ: 171 176 | - | Vastaan | Mariin saakka ulottuva levikki puhuu ba alkuperää vastaan | |||
| Korhonen 1981: 179 | x | Tarkennus: saaEt säsnie ’nahka, josta karva on poistettu liottamalla’ L on lainattu ksm:sta, I Ko Kld T on erillinen laina | Vokaalisuhde ims i ~ saa i osoittaa sanat lainoiksi; s-alkuiset muodot on lainattu ennen ksm š > h -muutosta | |||
| Linde 2007: 31–3 | x | b | Tarkennus: = saa md ma < ksm-vo *šikšna ← ba; saa ei ← sm | -kšn-yhtymä säilynyt md ja ba muodoissa, marissa -šn- > -št-, vrt. ma висте, murt. wištə ’speltti’ = sm vehnä, ma писте, murt. pište ’lehmus’ = vi pähn id. | ||
| Vaba 2011 KjK: 754–5 | + | Puolesta | Työ- ja talousvälineitten nimistä balttilaisperäisiä ovat myös jutta, kirstu, lapio, lasta, lännys, pahla, pauna, rainta, tuura, vakka, vi kibu, kula, rend, rae-, tuber ja värm sekä vs kuvvas, palask ja välmäs | |||
| Grünthal 2012 SUST 266: 318 | - | Tarkennus: ims ≠ md ≠ ma | Ims, md ja ma muotoja ei vokaalin puolesta voi palauttaa yhteiseen kantamuotoon | |||
| Vaba 2014 LU: 23 | + | Puolesta | Lv murteissa -n-suffiksin eteen kehittynyt epenteettinen vokaali ei edustu ba lainoissa, joitten lähtömurteessa sitä ei siis ollut: heinä, herne, hihna, kaarna, reuna, seinä, vaarna. | |||
| Junttila 2015: 234 | + | x | Puolesta | Äänteellinen vastaavuus ba sanueen kanssa on vahvempi argumentti kuin mariin ulottuva levikki | ||
| Holopainen 2019: 249 | - | - | Tarkennus: ims = md ≠ ma (vasta-argumentein) | Ma muotoa ei vokaalin puolesta voi palauttaa yhteiseen kantamuotoon ims, md ja ba muotojen kanssa; KEWA s.v. śikya- ja Beekes 2010 s.v. κίσσος epäilevät ba s:lle esitettyjä ie vastineita |
Hylätty etymologia: ur: = unk szíj ’(nahka)hihna, remmi’, ks. Thomsen 1890: 223