Etymologiadata:imsm:herneh
*herneh
Vastineet:
- Suomi: herne
- Karjala: herneh
- Vepsä: herneh
- Vatja: erne
- Pohjoisviro: hernes
- Eteläviro: herneh
- Liivi: jērnaz
mksm. *herneh < kksm. *šerneš (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
herne (Agr; yl., ei lounmurt. PHäme PSavo) ’Erbse’
~ ink herne | ka ly herneh | ve herneh, hernez | va erne(h) | vi hernes, E herneh | li jērnaz, iernaz id.
~ ink herne | ka ly herneh | ve herneh, hernez | va erne(h) | vi hernes, E herneh | li jērnaz, iernaz id.
< baltt, vrt. liett žìrnis, latv zirnis ’herne’, mpr syrne ’jyvä’. — Sm > lpN murt. hærhnas ’herne’.
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1856 WotGr 124 (sm ~ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 84 (+ ve)
- Lindström 1859 KeltGerm 130 (sm ~ liett latv sl)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 101 (+ li; ims < baltt)
- Thomsen 1869 GSI 48
- Setälä 1890–91 ÄH 299, 309 (+ ka)
- Kalima 1936 BL 100–01
- SKES 1955 70 (+ ly)
- Suhonen 1984 Juuret 207
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1869: 48 80 | ← ba vrt. lt žìrnis id. | |||||
| Thomsen 1890: 98 117 147 251 | + | + | Puolesta | Lt -ir- → sm -er- kuten sanassa herhiläinen; pääte-edustus kuten lainassa toe ← ba *takis; muita maanviljelyssanaston balttilaisperäisyyksiä ovat pelu, siemen, vako ja ätelä | ||
| Collinder 1928 FS Qvigstad: 371 | + | Tarkennus: ba originaalissa ie -r- > ba ‑ir- välimuoto | Ims -er- palautuu äännekehityksen ie -ṛ- > lt -ir- välimuotoon -er- | |||
| Kalima 1936: 198 | + | + | Puolesta | Muista -ija-vartaloisista ba sanoista ksm *-eš-päätteisinä ovat lainautuneet helle ja toe; balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa ovat myös vi kõblas ja uba | ||
| Posti 1972 Kotiseutu: 156 | + | Puolesta | Balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa on myös siikanen | |||
| Koivulehto 2000 LB: 106 | + | Puolesta | Balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa ovat myös apila, heinä, korsi, ohdake, takiainen ja vihvilä | |||
| Vaba 2011 KjK: 753 | + | Puolesta | Balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa ovat myös halme, kulo, kupo, pahmas, rahje ja rouhia | |||
| Junttila 2012 SUST 266: 272 | + | Puolesta | Balttilaisperäistä maanviljelyssanastoa ovat myös hiiva, puuro, talkoot, tarha ja vakka | |||
| Vaba 2014 LU: 23 | + | Puolesta | Lv murteissa -n-suffiksin eteen kehittynyt epenteettinen vokaali ei edustu ba lainoissa, joitten lähtömurteessa sitä ei siis ollut: heinä, herne, hihna, kaarna, reuna, seinä, vaarna. | |||
| Junttila 2015: 159 160 179 194 | + | Tarkennus | Ba lainoissa helle, herhiläinen, herne ja kelle saattaa edustua välivaihe kehityksessä ie l r > ba il ir, jolloin ne ovat vanhempia lainoja kuin hirsi ja kirsi | |||
| Lang 2016 ESUKA 7: 17 | + | Tarkennus | Liettuan itäosassa hernettä viljeltiin viimeistään pronssi- ja rautakauden taitteessa, joten sana lienee lainautunut siellä eikä idempänä Volgan varrella | |||
| Lang 2018: 208 | + | Puolesta | Balttilaisperäistä alkeellisesta kaskiviljelystä todistavaa sanastoa ovat myös hanhi, luhta, oinas, paimen, rieska, suova, villa, vuohi ja vuona |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli