Etymologiadata:imsm:haukku-

Sanatista

*haukku-

Vastineet:

mksm. *haukku- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

haukkua (Agr; yl.) ’bellen; (aus)schimpfen’, haukku, haukahtaa, haukuskella
~ ink haukkua, haukahtā; haukutellahaukuskella’ | ka haukkuo, haukku, haukahtoa | ly haukkuda; haukahteltahaukahdella’ | ve haukkuda, haukahtada | va aukkua, haukkua | vi haukudahaukkua’, haugatadahaukahtaa’, haugutadahaukkua, sättiä, parjata, herjata’. — Sm > lpN hawˈkot (In Ko) ’haukkua, sättiä’; sm > nr murt. Sm haukk(a) id.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 118a (sm ~ vi hauguma)
  • Lönnrot 1854 Enare 222 (lpIn ~ sm)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 84 (+ ve)
  • Lagercrantz 1939 LpWsch 158 (sm > lp)
  • SKES 1955 62 (+ ka ly)
  • Wessman 1956–57 FmS 17–18 9–10 (sm > nr murt.)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Suhonen 1992 FS Rédei: 415–6 + + + ← ba vrt. lt šaũkti ’huutaa; kutsua jksk’ Ba š > ims h, ba au > ims au, ba -k- > ims -kk-; lainaverbien lähtömuodon ei tarvitse olla infinitiivi – tässä tapauksessa sitä saattaa lähinnä vastata lt pr1sg šaukiu t. johdos šaukùs ’kiljukaula’; niin ba kuin myös ims verbit viittaavat sekä ihmisiin että eläimiin, eritoten lintuihin, ja tarkoittavat sekä ’kutsumista’ että ’panettelua’; merkitykset ’huutaa, haukkua’ ja ’panetella’ yhdistää myös lt ríeti, jolla koirista puhuttaessa on myös merkitys ’purra’, vrt. sm haukata; lt šaũkti ~ kaũkti ’ulvoa, ruikuttaa’; näitten ie vastineista ks. LEW; sekä ie että ims sanue ovat deskriptiivisiä.
Kim 2015 Sananj: 134 + Puolesta Myös paukkua ← ba; -ku- voi olla johdinaines
Junttila 2015: 188 254 - - Vastaan Sana ei äännerakeenteensa (CVVCCV) puolesta sovi balttilaislainaksi ja merkityserokin on huomattava
Junttila 2019 SUSA: 56 + Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) Onom. lainat substituoituvat oletettavasti samojen sääntöjen mukaan kuin muukin lainasanasto; toisaalta kielen fonologian ja fonotaksin muuttuessa uusien äänteitten ja äännerakenteitten leviäminen alkaa tyypillisesti sekä lainoista että ekspressiivisanastosta, joten myös ksm (C)VVCCV-tavurakenne on voinut ensinnä tulla käyttöön juuri ekspr. lainoissa; vaihtoehtoisena selityksenä myöhempi siirtymä muodikkaampaan sanavartaloon.
Onomatopoieettinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
NES 2004: s.v. haukkua + onom ⇐ koiran ääntelyä jäljittelevästä äänteellisesti motivoidusta vartalosta Moittimisen merkitys selittyy verbin vertauskuvalliseksi käytöksi
Kulonen 2010: 136 + + Puolesta h-alkuisena sana vaikuttaa nuorehkolta; johdinaineksena on -u-; saattaa palautua samaan fonesteemiin kuin yhtä lailla suun aukomiseen liittyvät haukkoa, haukotella ja haukata; koiran ääntä kuvaava imitatiivi useissa kielissä päättyy u:hun

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

EVE:n sana-artikkeli

EVE:haukkua

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:haukku-