Etymologiadata:imsm:haukku-
*haukku-
Vastineet:
- Suomi: haukkua
- Karjala: haukkuo
- Vepsä: haukkuda
- Vatja: aukkua
- Pohjoisviro: haukuma
- Eteläviro: haukma
- Liivi:
mksm. *haukku- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
haukkua (Agr; yl.) ’bellen; (aus)schimpfen’, haukku, haukahtaa, haukuskella
~ ink haukkua, haukahtā; haukutella ’haukuskella’ | ka haukkuo, haukku, haukahtoa | ly haukkuda; haukahtelta ’haukahdella’ | ve haukkuda, haukahtada | va aukkua, haukkua | vi haukuda ’haukkua’, haugatada ’haukahtaa’, haugutada ’haukkua, sättiä, parjata, herjata’. — Sm > lpN hawˈkot (In Ko) ’haukkua, sättiä’; sm > nr murt. Sm haukk(a) id.
~ ink haukkua, haukahtā; haukutella ’haukuskella’ | ka haukkuo, haukku, haukahtoa | ly haukkuda; haukahtelta ’haukahdella’ | ve haukkuda, haukahtada | va aukkua, haukkua | vi haukuda ’haukkua’, haugatada ’haukahtaa’, haugutada ’haukkua, sättiä, parjata, herjata’. — Sm > lpN hawˈkot (In Ko) ’haukkua, sättiä’; sm > nr murt. Sm haukk(a) id.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 118a (sm ~ vi hauguma)
- Lönnrot 1854 Enare 222 (lpIn ~ sm)
- Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 84 (+ ve)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 158 (sm > lp)
- SKES 1955 62 (+ ka ly)
- Wessman 1956–57 FmS 17–18 9–10 (sm > nr murt.)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suhonen 1992 FS Rédei: 415–6 | + | + | + | ← ba vrt. lt šaũkti ’huutaa; kutsua jksk’ | Ba š > ims h, ba au > ims au, ba -k- > ims -kk-; lainaverbien lähtömuodon ei tarvitse olla infinitiivi – tässä tapauksessa sitä saattaa lähinnä vastata lt pr1sg šaukiu t. johdos šaukùs ’kiljukaula’; niin ba kuin myös ims verbit viittaavat sekä ihmisiin että eläimiin, eritoten lintuihin, ja tarkoittavat sekä ’kutsumista’ että ’panettelua’; merkitykset ’huutaa, haukkua’ ja ’panetella’ yhdistää myös lt ríeti, jolla koirista puhuttaessa on myös merkitys ’purra’, vrt. sm haukata; lt šaũkti ~ kaũkti ’ulvoa, ruikuttaa’; näitten ie vastineista ks. LEW; sekä ie että ims sanue ovat deskriptiivisiä. | |
| Kim 2015 Sananj: 134 | + | Puolesta | Myös paukkua ← ba; -ku- voi olla johdinaines | |||
| Junttila 2015: 188 254 | - | - | Vastaan | Sana ei äännerakeenteensa (CVVCCV) puolesta sovi balttilaislainaksi ja merkityserokin on huomattava | ||
| Junttila 2019 SUSA: 56 | + | Vaihtoehtoisena (puoltoargumentein) | Onom. lainat substituoituvat oletettavasti samojen sääntöjen mukaan kuin muukin lainasanasto; toisaalta kielen fonologian ja fonotaksin muuttuessa uusien äänteitten ja äännerakenteitten leviäminen alkaa tyypillisesti sekä lainoista että ekspressiivisanastosta, joten myös ksm (C)VVCCV-tavurakenne on voinut ensinnä tulla käyttöön juuri ekspr. lainoissa; vaihtoehtoisena selityksenä myöhempi siirtymä muodikkaampaan sanavartaloon. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| NES 2004: s.v. haukkua | + | onom ⇐ koiran ääntelyä jäljittelevästä äänteellisesti motivoidusta vartalosta | Moittimisen merkitys selittyy verbin vertauskuvalliseksi käytöksi | |||
| Kulonen 2010: 136 | + | + | Puolesta | h-alkuisena sana vaikuttaa nuorehkolta; johdinaineksena on -u-; saattaa palautua samaan fonesteemiin kuin yhtä lailla suun aukomiseen liittyvät haukkoa, haukotella ja haukata; koiran ääntä kuvaava imitatiivi useissa kielissä päättyy u:hun |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli