Etymologiadata:imsm:haukku-/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*HAUKKUDAK > sm haukkua, ka haukkuo, ve haukkuda, va aukkua, vi haukuda uk haukuq v.

A äännellä koiran tavoin; B parjata, moittia, sättiä, solvata, nimitellä

Merkitysten levikki
AB AB AB AB AB AB AB AB AB AB A A
AB
AB AB AB AB AB AB
AB AB AB

vsm vvi AB

> Hä haukkia

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šawkku-

← kba *śauk-ja- > lt šaũk|ti: -ia: -ė 1 huutaa, karjua, kiljua; 2 puhua kovalla äänellä; 3 soimata, kiroilla; 4 laulaa kuuluvasti; soida; 5 itkeä äänekkäästi; 6 valittaa, vaikertaa äänekkäästi; 7 moittia; 8 äännellä kovaäänisesti (eläin); 9 julistaa, ilmoittaa; 10 refl. vastata huutoon; 11, 12 kutsua jhk; 13 järjestää kutsutilaisuus; 14 pyytää apua; 15 pyytää hintana; 16 nimittää, kutsua jksk; nimittää jtk jnk ominaisuuden mukaan; 17 käyttää kortti pelissä; 18 muistuttaa, olla jnk kaltainen; 19 refl. tulla esiin, havaittavaksi (alkava tauti t. vaiva); 20 hedelmöittää (lintu t. hyönteinen), lv sàukt: sauc: sauca 1 kutsua, nimittää; 2 kuuluttaa (kirkossa); 3 valita jksik; 4 esilaulaa

⇐ kie (AlEW) *ḱeuk- t. (SEJL) *ḱouk-éje- (LIV 331); (AlEW) > tokB pr.yks.3 śauśäṃ kutsuu

Suhonen 1992: 415–6 kirjoittaa, että niin ba kuin ims deskriptiiviverbit viittaavat sekä ihmisiin että eläimiin ja tarkoittavat sekä ’kutsumista’ että ’panettelua’. Ims sanan lähtömuotoa voi Suhosen mukaan lähinnä vastata lt pr. yks. 1. šaukiu t. johdos šaukùs ’kiljukaula’. Kim 2015: 134 kannattaa yleisesti deskriptiiviverbien lainautumista ja ehdottaa ba alkuperää myös riimisanalle *paukkudak; näissä voi -ku- Kimin mukaan olla johdinaines.

Junttila 2015: 188 kuitenkin huomauttaa, ettei v. sovi äännerakeenteensa (CVVCCV) puolesta balttilaislainaksi ja merkityserokin on huomattava.

Muu selitys

Häkkinen NES 2004 esittää v:n johdokseksi koiran ääntelyä jäljittelevästä äänteellisesti motivoidusta vartalosta (imitatiivista). Moittimisen merkitys selittyy verbin vertauskuvalliseksi käytöksi. Kulonen 2010: 136 lisää, että johdinaineksena on -u- ja v. saattaa palautua samaan fonesteemiin kuin yhtä lailla suun aukomiseen liittyvät haukkoa, haukotella ja haukata. Useissa kielissä koiran ääntä kuvaava imitatiivi päättyy u:hun.

Päätelmät

CVVCCV–rakenne ei tee ba lainaoletusta mahdottomaksi, sillä harvinaiset äännerakenteet yleistyvät tyypillisesti juuri ekspressiivisanastosta alkaen. Ba verbit eivät kuitenkaan kuvaa koiran ääntelyä (A); sama koskee myös lainanlähteeksi äänteellisesti sopivaa sk sanuetta, esim. no hauke ’huutaa, huikata; ulvoa, meluta’. A > B taas selittyy luontevasti metaforan kautta.

Ei ← ba, vaan onom.