Etymologiadata:imsm:hala-/KBL

*HALA- ⇒ sm halava, Ganander NFL myös hala, halaja; Hä KSm Saloinen hala|paju, vi hala|paju, li alā|b(yz), uk hala(k)|puu ~ -pai s.

A jokin isoksi kasvava pajulaji: Salix pentandra (halava), fragilis (salava) t. caprea (raita); B pienempi, usein pensasmainen Salix daphnoides (härmä- t. huurrepaju), phylicifolia (kiiltopaju) t. repens (hanhenpaju); C viikatteen nide

Merkitysten levikki

A	A		Ac	A	a
	b				b
	AB		b	b	AB

vsm A

> Pe haleva, havela

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šala-

← baP *žala- ~ *žalā > ← kba *źal^ha- ~ *źal^ha^h ⇒ lt at|žalà, ãt|žala 1 verso, puun rungosta tai juuresta kasvava nuori oksa; 2 kuv. jälkikasvu, perillinen; lt žãlas, -à 1 tumman punaruskea (naudasta); vlt (AlEW) harmaa (hiuksista); lv zals ruskea, punertava, oranssi, vaaleanpunainen (naudasta)

~ lt žal̃svas, -à 1 2 vaaleanvihreä, vihertävä; 3 liejun t. mudan peittämä; 4 raaka, tuleentumaton (vilja); 5 puolikypsä, raaka (leipä);

~ (t. ⇐) žãlias, -ià, haljas

Suhonen 1989a: 217–9 ehdottaa s:n tai sen kantavartalon hala- lainautuneen em. ba sanueesta merkityksessä ’nuori oksa, verso, vesa’ tai vain ’vihertävä’. Toisaalta s:n muotoon ja merkitykseen on voinut vaikuttaa vielä Suhosen ur perintösanana pitämä salava. Koivulehto 2006c: 427 huomauttaa merkitysyhteyden epämääräisyydestä, Junttila 2015c: 220–1 tarkan ba lähtömuodon puutteesta.

Pystynen (keskustelusivulla) ehdottaa johdosta balttilaisperäisestä ’harmaata’ merkinneestä hala-aineksesta, ^lt žalas, motivaationa halavan kukintojen harmaus. Ksm lähtömuotona on voinut olla *hala|paju, josta sm halava on lyhentymä.

Muut selitykset

1. Paasonen 1918: 55, SKES s.v. salava ja TESz 3 s.v. szil esittävät lähtökohdaksi s:aa salava (= md ma unk), jossa olisi tapahtunut sporadinen s > š, ehkä s:n *halëda JK vaikutuksesta.

2. Koivulehdon 2006c: 426–9 mukaan halava < vksm *šalaka ← vkge *salix(a) t. esige *salik- > sa Sal|weide, vanh. sale, en sallow ’raita’. Samasta ge s:sta on Koivulehdon mukaan saatu myöhemmin salava. Pystynen (keskustelusivulla) huomauttaa, etteivät ims murremuodot tue rekonstruktiota *halaga. Vain uk Kan halakpuu sisältää velaarisen aineksen, joka sekin selittyy -kkA-johtimeksi. Gananderin sanakirjan halaja voi selittyä analogiseksi, vrt. sm katava ~ kataja.

Päätelmät

Taipuisat pajunoksat sopivat viikatteen niteiden valmistukseen. Nide on siis voitu nimetä puun mukaan, eli merkitys A > C.

Viron halapaju ei ole halava, vaan huurrepaju, paljon pienempi pensasmainen laji. Tämä merkitys on oppitekoinen: EMS luonnehtii s:ia halapaju vain yleisesti 'pajulaji'. VES:n mukaan vs hala(k)|puu ~ -pai on riippuoksainen koristepaju, mutta tämä selittyy hiljattaisena kansanetymologisena vaikutuksena a:sta hallõ (^halëda). Sekä EMS:n että SeS:n esimerkkilauseista on luettavissa s:lle hala(k)|puu merkitys ’halava’ (Pajusalu sp.). Li s:lle alāb LW antaa kolme merkitystä, joista yksi on halava, toiset kaksi pensasmaisia pajuja, kiiltopaju ja hanhenpaju. Koska suomen murteissakin halapaju on yleisimmin 'halava', voi tämän merkityksen palauttaa jo kantasuomeen.

Germaanisessa etymologiassa merkitysero on ongelma, sillä raita ja halava ovat hyvin erinäköisiä pajuja. Myös selityksen edellyttämältä velaariklusiililta puuttuu varma edustus. Jos sm salava kuitenkin on ← ge, on sen aiemmin täytynyt tarkoittaa halavaa t. raitaa, koska vain nämä pajupuut kasvavat Suomessa luonnonvaraisina eikä sanalla ole vastineita muualla ims:ssa. Tällöin sm halava voisi selittyä kontaminaationa salava + halapaju.

Balttilaista alkuperää ei voi todistaa lt prefiksijohdoksella, eikä halavan nimen motivaatioksi sovi ’vihertävä’ tai ’vesa’. *hala-aineksen motivaationa ’harmaa’ t. ’kalvakka’ on uskottavampi, ja sitä tukee myös Hä halaleppä ’harmaaleppä’. Ba taholla *źal^ha- kuitenkin merkitsee ’harmaata’ vain vlt:ssa hiusten kontekstissa, joten lainaselitystä ei voi pitää todistettuna. Todennäköisimmin *hala- on takaperojohdos a:sta *hale̮da 'kirkas; vaalea, haalistunut, kalvakka, kelmeä; vaaleansininen' (⇐ *haljas), jolloin motivaationa on voinut olla niin halavan kukintojen kuin lehtienkin väri (^isl gljávíðir).

Mieluummin ⇐ *hale̮da (⇐ **haljas ← ba) kuin erikseen ← ba.