Etymologiadata:imsm:hagasta-
*hagasta-
Vastineet:
mksm. *hagasta- (S.J.)
SSA:n sana-artikkeli
haastaa (Agr; laajalti murt.) ’puhua, kutsua; vaatia; manata käräjiin; uhmata, uhata, torua; kieltää; kerskua / sprechen, erzählen; einladen; herausfordern, verklagen’, haaste, haasto ’uhkaus’, haastella, haastatella
~ ink hāstā ’puhua, jutella’ | ka hoastoa ’haastaa, puhua, jutella; kyteä, hehkua’, hoassattoa ’kyteä, hehkua’ | vi murt. (Hiidenmaa) aasta- ’opettaa, varoittaa’. — Sm > lpN hasˈtet (Pi Lu In Ko) ’kehottaa, haastaa, yllyttää’.
~ ink hāstā ’puhua, jutella’ | ka hoastoa ’haastaa, puhua, jutella; kyteä, hehkua’, hoassattoa ’kyteä, hehkua’ | vi murt. (Hiidenmaa) aasta- ’opettaa, varoittaa’. — Sm > lpN hasˈtet (Pi Lu In Ko) ’kehottaa, haastaa, yllyttää’.
Lähdekirjallisuus:
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 508 (sm ~ lp)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 48 (lp < sm)
- Hakulinen 1933 StF 1:2 181 (+ ka; alkumerk. ’hehkua’)
- Saareste 1953 Suomi 106:3 10 (+ vi murt.)
- SKES 1955 47
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Būga 1908: 31 | ← ba vrt. lt žosmė 'puhe, huhu; puhetapa; huuto; tekosyy; suu' | |||||
| Liukkonen 1999: 32–3 | x | Tarkennus: < ksm *šast- ← ba vrt. lt žósti 'lausua, sanoa; syyttää; päättää', žasti 'lausua, sanoa' | Ksm -a- on voinut pidetä > -aa- t. laina voi olla niin myöhäinen, että substituutio ba -ā- > ksm -ā- oli mahdollinen; lähtömuotona on voinut olla joko jompikumpi infinitiivi, ba *žāsti (> lt žósti) t. ba *žasti (> lt žàsti), taikka edellisen preesensvartalo ba *žāsta (> lt žósta) | |||
| Junttila 2015: 183 | + | Puolesta | Säännöllinen äännesuhde ba -st-, -zd- → ims -st- kuten ba lainassa kausta ja rastas | |||
| Saarikivi 2018 UH: 347 | + | Puolesta | Puhumista merkitsevät sanat ovat ur kielissä usein lainaa [paralleeleja] | |||
| Junttila 2019 FS Kallio: 106–8 | x | Tarkennus: lähtömuotona pr. 3 pers. *žāsta | Verbit oletusarvoisesti lainautuvat tavallisimmasta, tunnusmerkittömästä muodosta, joka ba kielissä on pr. 3.; yhtäkään infinitiiviin palautuvaa lainaverbiä ei ole [vrt. muita balttilaisperäisiä verbilainoja]; -aa- ei voi palautua kksm:een; piteneminen ha- > haa- myös ge lainoissa ?haapa, haasia ja haava |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hakulinen 1933: 181 | = kaAu hoastoa 'kyteä, hehkua' | |||||
| Kettunen 1949 KV: 51–5 | - | Vastaan | ka hoastoa sarjasiirtymän kautta < *huosta- > sm Vermlanti huostoa 'hehkua' ~ sm huokua, huoata, ve hoštab, vi hoog | |||
| Junttila 2019 FS Kallio: 102 | - | + | Vastaan | Oletus sarjasiirtymästä (diftonginvaihdoksesta) on ongelmallinen; aiempi *huostoa 'kyteä, hehkua' lienee vain antanut merkityksensä ka v:lle hoastoa 'puhua', ehkä assosiaationa tulen ritinään |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koponen 1999 Vir: 516–17 | + | ⇐ hakea | Karjalan yhdyssanan hakapakina määriteosa ei ole ← ru, vaan kuuluu hakV-sanueeseen kuten vi hagelema 'käydä oikeutta; (murt.) riidellä', murt. hagar 'tiheäoksainen', hagur 'naara' ja haga 'risu, hako' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koponen 1999 Vir: 516–17 | + | < *hasta- ⇐ sm has, vi hass 'puskii (koiralle)' | Samasta interjektiosta myös ⇒ sm hasittaa, hasottaa ’usuttaa’, vi hassetama, hassitama id., vs hass ’jaarittelu’ |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koponen 1999 Vir: 516–17 | Vaihtoehtoisena ⇐ ur *šaŋV- 'tavoitella, pyrkiä' (UEW > sm havi 'nopeus, into, vauhti, kiire, kilpa' (⇒ havitella), ve habi 'tuskin' ?? = mnsI, L taŋk, P taŋχ 'tahtoa', haI lăŋka- ~ jăŋka-, E tăŋχ- P лăŋka- 'rakastaa; tahtoa, toivoa') t. e |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koponen 1999 Vir: 516–17 | + | Vaihtoehtoisena ⇐ ur *čaŋV- 'lyödä' (UEW > ers чaвoмc, mkš šavǝms ’lyödä; tappaa’, ma чoҥaш ’hakata salvos, salvoa’, mnsP sāŋχw- 'työntää', I sāŋχ- ~ sē̮ŋko-, E šɛ̮̄ŋk-, L šaŋk- ~ šak- 'lyödä irti, potkaista', haP soŋχ- 'lyödä irti', I čoγ- 'lyödä irti, potkaista', E čoŋχ- 'lyödä irti; kampata') | Esimerkkejä sekundaarista vokaalinpidennyksestä -st-yhtymän edellä ks. Koponen 1996 Vieraan ymmärtäminen 97 |
Hylätty etymologia: johdos ⇐ ka haka, ks. Junttila 2019 FS Kallio 102–5
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli