Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Būga 1908: 31
|
|
|
|
|
← ba vrt. lt žosmė 'puhe, huhu; puhetapa; huuto; tekosyy; suu'
|
|
| Liukkonen 1999: 32–3
|
x |
|
|
|
Tarkennus: < ksm *šast- ← ba vrt. lt žósti 'lausua, sanoa; syyttää; päättää', žasti 'lausua, sanoa'
|
Ksm -a- on voinut pidetä > -aa- t. laina voi olla niin myöhäinen, että substituutio ba -ā- > ksm -ā- oli mahdollinen; lähtömuotona on voinut olla joko jompikumpi infinitiivi, ba *žāsti (> lt žósti) t. ba *žasti (> lt žàsti), taikka edellisen preesensvartalo ba *žāsta (> lt žósta)
|
| Junttila 2015: 183
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Säännöllinen äännesuhde ba -st-, -zd- → ims -st- kuten ba lainassa kausta ja rastas
|
| Saarikivi 2018 UH: 347
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Puhumista merkitsevät sanat ovat ur kielissä usein lainaa [paralleeleja]
|
| Junttila 2019 FS Kallio: 106–8
|
x |
|
|
|
Tarkennus: lähtömuotona pr. 3 pers. *žāsta
|
Verbit oletusarvoisesti lainautuvat tavallisimmasta, tunnusmerkittömästä muodosta, joka ba kielissä on pr. 3.; yhtäkään infinitiiviin palautuvaa lainaverbiä ei ole [vrt. muita balttilaisperäisiä verbilainoja]; -aa- ei voi palautua kksm:een; piteneminen ha- > haa- myös ge lainoissa ?haapa, haasia ja haava
|
Onomatopoieettinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Hakulinen 1933: 181
|
|
|
|
|
= kaAu hoastoa 'kyteä, hehkua'
|
|
| Kettunen 1949 KV: 51–5
|
|
|
|
-
|
Vastaan
|
ka hoastoa sarjasiirtymän kautta < *huosta- > sm Vermlanti huostoa 'hehkua' ~ sm huokua, huoata, ve hoštab, vi hoog
|
| Junttila 2019 FS Kallio: 102
|
- |
+ |
|
|
Vastaan
|
Oletus sarjasiirtymästä (diftonginvaihdoksesta) on ongelmallinen; aiempi *huostoa 'kyteä, hehkua' lienee vain antanut merkityksensä ka v:lle hoastoa 'puhua', ehkä assosiaationa tulen ritinään
|
Johdos (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koponen 1999 Vir: 516–17
|
|
|
+ |
|
⇐ hakea
|
Karjalan yhdyssanan hakapakina määriteosa ei ole ← ru, vaan kuuluu hakV-sanueeseen kuten vi hagelema 'käydä oikeutta; (murt.) riidellä', murt. hagar 'tiheäoksainen', hagur 'naara' ja haga 'risu, hako'
|
Johdos (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koponen 1999 Vir: 516–17
|
|
|
+ |
|
< *hasta- ⇐ sm has, vi hass 'puskii (koiralle)'
|
Samasta interjektiosta myös ⇒ sm hasittaa, hasottaa ’usuttaa’, vi hassetama, hassitama id., vs hass ’jaarittelu’
|
Uralilainen (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koponen 1999 Vir: 516–17
|
|
|
|
|
Vaihtoehtoisena ⇐ ur *šaŋV- 'tavoitella, pyrkiä' (UEW > sm havi 'nopeus, into, vauhti, kiire, kilpa' (⇒ havitella), ve habi 'tuskin' ?? = mnsI, L taŋk, P taŋχ 'tahtoa', haI lăŋka- ~ jăŋka-, E tăŋχ- P лăŋka- 'rakastaa; tahtoa, toivoa') t. e
|
|
Uralilainen (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koponen 1999 Vir: 516–17
|
+ |
|
|
|
Vaihtoehtoisena ⇐ ur *čaŋV- 'lyödä' (UEW > ers чaвoмc, mkš šavǝms ’lyödä; tappaa’, ma чoҥaш ’hakata salvos, salvoa’, mnsP sāŋχw- 'työntää', I sāŋχ- ~ sē̮ŋko-, E šɛ̮̄ŋk-, L šaŋk- ~ šak- 'lyödä irti, potkaista', haP soŋχ- 'lyödä irti', I čoγ- 'lyödä irti, potkaista', E čoŋχ- 'lyödä irti; kampata')
|
Esimerkkejä sekundaarista vokaalinpidennyksestä -st-yhtymän edellä ks. Koponen 1996 Vieraan ymmärtäminen 97
|
Hylätty etymologia: johdos ⇐ ka haka, ks. Junttila 2019 FS Kallio 102–5
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
