Etymologiadata:imsm:ava

Sanatista

*ava

Vastineet:

mksm. *ava < kksm. *awa < vksm. *aŋa (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ava (sanak., Jusl 1745 jne.) ’avara, aukea, avoin / offen, bloß’, avo-: (yhd.) avojaloin, -päin jne., avoi, avoin (molemmat jo Agr) ’aukinainen, paljas’, avonainen jne.
~ ink avo: avollāavoinna’ | ka avo: avoastieavoastia’ jne., avoin, avonaineaukinainen’ | ly avoinauki, avoinna’, avonaińeavonainen’ | ve avoi(n)auki, avoinna’, avoisuavosuu, hölmö’ | va ave̮i(n)avoin’, avollāauki’, avosū (haukkumasana) | vi avaavoin, julkinen’, avalikjulkinen, yleinen’.
Samaa kantaa kuin v. avata, ks. tätä sekä johd:ia avain, avanto, avara, auki ja aukko.
Lähdekirjallisuus:
    Kirjallisuus ks. avata
avata (Agr; yl.), avaitaöffnen’, avautua ~ ink ka avata | ly avait(t)a | ve avaita, avāt́a | va avata | vi avada | li ovātəavata’ (sm > lpKo ǡ´vēd (T) ’avata’, josta Kld āvne-, T āvvane-aueta’ on omap. johdos)
=  ? md aŋ-:, E aŋkśima, avśima, M ańt́śəmaavanto’ | vogE I L ē̮ŋk-, P āŋ˳k˳- ’avata (napit); riisua; nylkeä (karhu)’ | ostjI aŋə-, E P eŋk-avata (esim. solmu), irrottaa; riisua’. Samaa kantaa ovat myös sm ava, avain, avanto (?), avara, auki, aukko, ks. näitä.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 40 (sm ~ vi)
  • Ahrens 1843 GrEhstn 114 (vi)
  • Lindström Suomi 1852 15 (+ ostj)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
  • Hunfalvy 1858 MNyszet 3 232 (+ unk ajtó ’ovi’)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 80 (+ ve)
  • MUSz 1873–81 424, 723–24 (+ md vog)
  • Wiklund 1892 SUSA 10 157 (+ lpK)
  • Kettunen 1930 Suomi 5:10 232 (+ ka)
  • Turunen 1946 SUST 89 182 (+ ly)
  • SKES 1955 31 (lp < sm)
  • Rédei 1965 NyK 67 124–25 (+ unk old ’irrottaa, avata (solmu)’)
  • MSzFE 1967 77
  • TESz 1 1967 112 (s.v. ajtó)
  • TESz 2 1970 1074
  • MSzFE 1971 497 (s.v. old)
  • Häkkinen 1987 ES 19–20
  • UEW 1988 11 (sm ym. ~ unk old)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
MUSz 1873: s.v. ajtó + = ers анксема, mkš ańćəma 'avanto', ko вом, udm ым 'suu', unk aj 'notko, ura', ajak 'huuli' , mnsP āŋ̥k̥- 'avata (napit); riisua', haP eŋk-, E aŋas 'avata, irrottaa; riisua', P , E 'jokisuu'
UEW 1986: s.v. aŋa-, aŋe x - Tarkennus: jako sanueisiin (1) ksgr *aŋə̮ 'suu' > pe unk haP I E (+ ?ma sam), ja (2) ksgr *aŋa- > ims md mns, haP eŋk- (+ unk old 'irrottaa, aukoa, liuottaa')
Sammallahti 1988 kok: 542 Tarkennus: jako sanueisiin (1) ksgr *aŋə̮ > sm aukko, ma аҥ '(paikan, esineen) suu, aukko; (astian) kaula; sisään-, uloskäynti', pe, unk aj, haP , ja (2) ksgr *i̮ŋa- > sm avata, md, mns, haP eŋk-
Aikio 2002 FUF: 50, 54 + Tarkennus: yhteenkuuluvuus (1) ksgr / kur *aŋə̮ 'suu, aukko' ~ (2) kur *aŋa- 'avata, riisua', johon myös ksam *ńäŋä 'riisua' [SW s.v. ńäŋi: > nenT ńaŋər- 'avata' ym.] paralleeleja vartalovokaalin erosta huolimatta yhteenkuuluvista ur nomini- ja varbivartaloista; paralleeleja äännekehityksestä kur *a > ksam *ä; kur vokaalialkuiset sanat edustuvat samojedissa usein nasaalialkuisina
Živlov 2014 JLR: 127, 144 + Tarkennus: johdoskorrelaattisuhde (1) kur *aŋa ~ *aŋə̮ 'aukko' > vi ava, ma, unk ajak, haI , ksam * 'suu' [> nenT ńaʔ, ngan ŋaŋ id.] ~ (2) *aŋa- 'avata' > sm avata, ers автемс 'avata, aukaista', mnsP I, haP eŋk-, ksam *(ń)äŋä vokaalivastaavuuksien selvittelyä
Aikio 2015 SUSA: 54, 65 x Tarkennus: (1) kur *aŋa ~ *aŋə̮ > vi ava, ?ma, pe, unk aj, haI (< kha * ~ *ɔ̄ŋ), nenT ńaʔ, ngan ŋaŋ; (2) kur *aŋa- > sm avata, mnsP E (< kmns *ī̮ŋkw-), haE eŋχ- [= P eŋk-] (< kha *ī̮ŋk-), nenT ńaŋər- (< ksam *aŋə̑r-) vokaalivastaavuuksien selvittelyä
UED 2020: s.v. aŋa, aŋi/aŋa x Tarkennus: (1) kur *aŋa ~ *aŋə̮ > vi ava, ?ma (< kma *äŋ), pe (< kpe *wi̮m), unk aj, haI , E (< kha * ~ *ɔ̄ŋ), nenT ńaʔ, ngan ŋaŋ (< ksam *); (2) kur *aŋa- > sm avata, (⇒) ers анксема, mkš ańćəma (< kmd *aŋśǝma), mnsP E (< kmns *ī̮ŋkwə-), haP E eŋχ- (< kha *ī̮ŋk-), (⇒) nenT, slk ńaŋi̮, ńaŋi̮ľ 'alasti' (< ksam *(ń)aŋə̑r-, *ńaŋə̑j) md *-śǝ- (< kur *-kći-) on frekventatiivis-kontinuatiivinen verbinjohdin; samojedin verbivastineitten äännesuhteista; vokaalivastaavuuksien selvittelyä; kur nomini- ja verbivartaloiden suhteista [ks. tarkemmin]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ava

Keskustelu

Tähän vartaloon liittyvä aukko näyttää konsonattivartaloiselta johdokselta. Verbin astua keskustelussa olemme pitäneet mahdollisina varhaisia konsonanttivartaloisia johdoksia A-vartaloista (⇐ *aćka-, vrt. myös istua ⇐ *isa-), mutta koska tällaisia ei tunneta kovin paljon, on niiden muodostumisjakso varmaankin ollut suhteellisen lyhyt. Johdoksen aukko < *aw-kko täytyy kuitenkin olla muutoksen *ŋ > *w jälkeinen. Jos se tulee tämän vuoksi olettaa em. ym. A-johdostapauksia nuoremmaksi, niin on varmaan todennäköisempää, että johdosvartalo onkin ollut *awë-. Antehan kirjoittaa UED:ssä, että vartalon samojedikielten vastineet viittaavat suppeavokaaliseen vartaloon. Tällöin tosin suomen ja viron ava tulee olettaa takaperojohdoksiksi verbistä *av-aida-.

Lienee todennäköisintä, että *av-aida- < *aw-aj-ta- on johdos aiemmasta 'avoin' tai 'aukea' -nominista, mutta muitten uralilaisten kielten todistuksen perusteella se voisi olla pikemminkin *awë kuin *awa. Pohtisin vielä yhtä mahdollisuutta tässä. Minähän olen hiljattain ehdottanut *AidA-verbinjohtimen muodostuneen, kun balttilaiselta taholta lainattiin CVCC-ja-rakenteisia verbejä *tA-verbistimen avulla ja metateesin kautta: *gelbja → *këlpaj-ta-, *skerbja → *kärpäj--, *tempja → *tëmpaj-ta-. Periaatteessa *avaida voisi myös olla tällainen lainaverbi < *aŋaj-ta-, koska liettuassa on (engti:) engja 'kuoria, nylkeä', josta EDBIL:n mukaan ⇒ angà 'oviaukko', ja baltissa tunnetaan sananalkuinen a ~ e-vaihtelu. ALEW:lla on kuitenkin toinen selitys sanalle angà (ja kolmantena vaihtoehtona se voisi periaatteessa olla uralilaista lainaa) eikä yhteenkään vielä tunnettuun balttilaislainaan rekonstruoida *ŋ:ää. Toisaalta useimmat vanhat *AidA-verbit näyttävät balttilaisilta tai germaanisilta lainoilta. --Sjunttila (keskustelu) 4. helmikuuta 2023 kello 22.39 (EET)