Etymologiadata:imsm:ava
*ava
Vastineet:
- Suomi: ava
- Karjala: avara←
- Vepsä: avar←
- Vatja: avaro←
- Pohjoisviro: ava
- Eteläviro: avvaŕ←
- Liivi: ovār←
mksm. *ava < kksm. *awa < vksm. *aŋa (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink avo: avollā ’avoinna’ | ka avo: avoastie ’avoastia’ jne., avoin, avonaine ’aukinainen’ | ly avoin ’auki, avoinna’, avonaińe ’avonainen’ | ve avoi(n) ’auki, avoinna’, avoisu ’avosuu, hölmö’ | va ave̮i(n) ’avoin’, avollā ’auki’, avosū (haukkumasana) | vi ava ’avoin, julkinen’, avalik ’julkinen, yleinen’.
- Kirjallisuus ks. avata
- Ganander 1786 NFL 1 40 (sm ~ vi)
- Ahrens 1843 GrEhstn 114 (vi)
- Lindström Suomi 1852 15 (+ ostj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
- Hunfalvy 1858 MNyszet 3 232 (+ unk ajtó ’ovi’)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 80 (+ ve)
- MUSz 1873–81 424, 723–24 (+ md vog)
- Wiklund 1892 SUSA 10 157 (+ lpK)
- Kettunen 1930 Suomi 5:10 232 (+ ka)
- Turunen 1946 SUST 89 182 (+ ly)
- SKES 1955 31 (lp < sm)
- Rédei 1965 NyK 67 124–25 (+ unk old ’irrottaa, avata (solmu)’)
- MSzFE 1967 77
- TESz 1 1967 112 (s.v. ajtó)
- TESz 2 1970 1074
- MSzFE 1971 497 (s.v. old)
- Häkkinen 1987 ES 19–20
- UEW 1988 11 (sm ym. ~ unk old)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| MUSz 1873: s.v. ajtó | + | = ers анксема, mkš ańćəma 'avanto', ko вом, udm ым 'suu', unk aj 'notko, ura', ajak 'huuli' , mnsP āŋ̥k̥- 'avata (napit); riisua', haP eŋk-, E aŋas 'avata, irrottaa; riisua', P uŋ, E oŋ 'jokisuu' | ||||
| UEW 1986: s.v. aŋa-, aŋe | x | - | Tarkennus: jako sanueisiin (1) ksgr *aŋə̮ 'suu' > pe unk haP uŋ I E oŋ (+ ?ma sam), ja (2) ksgr *aŋa- > ims md mns, haP eŋk- (+ unk old 'irrottaa, aukoa, liuottaa') | |||
| Sammallahti 1988 kok: 542 | Tarkennus: jako sanueisiin (1) ksgr *aŋə̮ > sm aukko, ma аҥ '(paikan, esineen) suu, aukko; (astian) kaula; sisään-, uloskäynti', pe, unk aj, haP uŋ, ja (2) ksgr *i̮ŋa- > sm avata, md, mns, haP eŋk- | |||||
| Aikio 2002 FUF: 50, 54 | + | Tarkennus: yhteenkuuluvuus (1) ksgr / kur *aŋə̮ 'suu, aukko' ~ (2) kur *aŋa- 'avata, riisua', johon myös ksam *ńäŋä 'riisua' [SW s.v. ńäŋi: > nenT ńaŋər- 'avata' ym.] | paralleeleja vartalovokaalin erosta huolimatta yhteenkuuluvista ur nomini- ja varbivartaloista; paralleeleja äännekehityksestä kur *a > ksam *ä; kur vokaalialkuiset sanat edustuvat samojedissa usein nasaalialkuisina | |||
| Živlov 2014 JLR: 127, 144 | + | Tarkennus: johdoskorrelaattisuhde (1) kur *aŋa ~ *aŋə̮ 'aukko' > vi ava, ma, unk ajak, haI oŋ, ksam *aŋ 'suu' [> nenT ńaʔ, ngan ŋaŋ id.] ~ (2) *aŋa- 'avata' > sm avata, ers автемс 'avata, aukaista', mnsP I, haP eŋk-, ksam *(ń)äŋä | vokaalivastaavuuksien selvittelyä | |||
| Aikio 2015 SUSA: 54, 65 | x | Tarkennus: (1) kur *aŋa ~ *aŋə̮ > vi ava, ?ma, pe, unk aj, haI oŋ (< kha *uŋ ~ *ɔ̄ŋ), nenT ńaʔ, ngan ŋaŋ; (2) kur *aŋa- > sm avata, mnsP E (< kmns *ī̮ŋkw-), haE eŋχ- [= P eŋk-] (< kha *ī̮ŋk-), nenT ńaŋər- (< ksam *aŋə̑r-) | vokaalivastaavuuksien selvittelyä | |||
| UED 2020: s.v. aŋa, aŋi/aŋa | x | Tarkennus: (1) kur *aŋa ~ *aŋə̮ > vi ava, ?ma (< kma *äŋ), pe (< kpe *wi̮m), unk aj, haI oŋ, E uŋ (< kha *uŋ ~ *ɔ̄ŋ), nenT ńaʔ, ngan ŋaŋ (< ksam *aŋ); (2) kur *aŋa- > sm avata, (⇒) ers анксема, mkš ańćəma (< kmd *aŋśǝma), mnsP E (< kmns *ī̮ŋkwə-), haP E eŋχ- (< kha *ī̮ŋk-), (⇒) nenT, slk ńaŋi̮, ńaŋi̮ľ 'alasti' (< ksam *(ń)aŋə̑r-, *ńaŋə̑j) | md *-śǝ- (< kur *-kći-) on frekventatiivis-kontinuatiivinen verbinjohdin; samojedin verbivastineitten äännesuhteista; vokaalivastaavuuksien selvittelyä; kur nomini- ja verbivartaloiden suhteista [ks. tarkemmin] |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Tähän vartaloon liittyvä aukko näyttää konsonattivartaloiselta johdokselta. Verbin astua keskustelussa olemme pitäneet mahdollisina varhaisia konsonanttivartaloisia johdoksia A-vartaloista (⇐ *aćka-, vrt. myös istua ⇐ *isa-), mutta koska tällaisia ei tunneta kovin paljon, on niiden muodostumisjakso varmaankin ollut suhteellisen lyhyt. Johdoksen aukko < *aw-kko täytyy kuitenkin olla muutoksen *ŋ > *w jälkeinen. Jos se tulee tämän vuoksi olettaa em. ym. A-johdostapauksia nuoremmaksi, niin on varmaan todennäköisempää, että johdosvartalo onkin ollut *awë-. Antehan kirjoittaa UED:ssä, että vartalon samojedikielten vastineet viittaavat suppeavokaaliseen vartaloon. Tällöin tosin suomen ja viron ava tulee olettaa takaperojohdoksiksi verbistä *av-aida-.
Lienee todennäköisintä, että *av-aida- < *aw-aj-ta- on johdos aiemmasta 'avoin' tai 'aukea' -nominista, mutta muitten uralilaisten kielten todistuksen perusteella se voisi olla pikemminkin *awë kuin *awa. Pohtisin vielä yhtä mahdollisuutta tässä. Minähän olen hiljattain ehdottanut *AidA-verbinjohtimen muodostuneen, kun balttilaiselta taholta lainattiin CVCC-ja-rakenteisia verbejä *tA-verbistimen avulla ja metateesin kautta: *gelbja → *këlpaj-ta-, *skerbja → *kärpäj-tä-, *tempja → *tëmpaj-ta-. Periaatteessa *avaida voisi myös olla tällainen lainaverbi < *aŋaj-ta-, koska liettuassa on (engti:) engja 'kuoria, nylkeä', josta EDBIL:n mukaan ⇒ angà 'oviaukko', ja baltissa tunnetaan sananalkuinen a ~ e-vaihtelu. ALEW:lla on kuitenkin toinen selitys sanalle angà (ja kolmantena vaihtoehtona se voisi periaatteessa olla uralilaista lainaa) eikä yhteenkään vielä tunnettuun balttilaislainaan rekonstruoida *ŋ:ää. Toisaalta useimmat vanhat *AidA-verbit näyttävät balttilaisilta tai germaanisilta lainoilta. --Sjunttila (keskustelu) 4. helmikuuta 2023 kello 22.39 (EET)