Etymologiadata talk:imsm:ava

Tähän vartaloon liittyvä aukko näyttää konsonattivartaloiselta johdokselta. Verbin astua keskustelussa olemme pitäneet mahdollisina varhaisia konsonanttivartaloisia johdoksia A-vartaloista (⇐ *aćka-, vrt. myös istua ⇐ *isa-), mutta koska tällaisia ei tunneta kovin paljon, on niiden muodostumisjakso varmaankin ollut suhteellisen lyhyt. Johdoksen aukko < *aw-kko täytyy kuitenkin olla muutoksen *ŋ > *w jälkeinen. Jos se tulee tämän vuoksi olettaa em. ym. A-johdostapauksia nuoremmaksi, niin on varmaan todennäköisempää, että johdosvartalo onkin ollut *awë-. Antehan kirjoittaa UED:ssä, että vartalon samojedikielten vastineet viittaavat suppeavokaaliseen vartaloon. Tällöin tosin suomen ja viron ava tulee olettaa takaperojohdoksiksi verbistä *av-aida-.

Lienee todennäköisintä, että *av-aida- < *aw-aj-ta- on johdos aiemmasta 'avoin' tai 'aukea' -nominista, mutta muitten uralilaisten kielten todistuksen perusteella se voisi olla pikemminkin *awë kuin *awa. Pohtisin vielä yhtä mahdollisuutta tässä. Minähän olen hiljattain ehdottanut *AidA-verbinjohtimen muodostuneen, kun balttilaiselta taholta lainattiin CVCC-ja-rakenteisia verbejä *tA-verbistimen avulla ja metateesin kautta: *gelbja → *këlpaj-ta-, *skerbja → *kärpäj-tä-, *tempja → *tëmpaj-ta-. Periaatteessa *avaida voisi myös olla tällainen lainaverbi < *aŋaj-ta-, koska liettuassa on (engti:) engja 'kuoria, nylkeä', josta EDBIL:n mukaan ⇒ angà 'oviaukko', ja baltissa tunnetaan sananalkuinen a ~ e-vaihtelu. ALEW:lla on kuitenkin toinen selitys sanalle angà (ja kolmantena vaihtoehtona se voisi periaatteessa olla uralilaista lainaa) eikä yhteenkään vielä tunnettuun balttilaislainaan rekonstruoida *ŋ:ää. Toisaalta useimmat vanhat *AidA-verbit näyttävät balttilaisilta tai germaanisilta lainoilta. --Sjunttila (keskustelu) 4. helmikuuta 2023 kello 22.39 (EET)