vasa

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *vasa

suomen vasa
karjalan vasa
vepsän vaza
vatjan vasa
viron vasikas←
eteläviron vasik←
liivin vā’ški←

Levikki ja merkitykset

Useimmissa itämerensuomalaisissa kielissä sanan vastineet merkitsevät nimenomaan 'lehmän vasikkaa', ja tämä merkitys tavataan myös suomen murteissa, vaikka suomen sanan yleisin merkitys onkin 'hirven vasa'. Suomen murteissa esiintyy myös 'poron vasikan' merkitys.

Suomen vasikka on johdos samasta sanasta. Sanan 'vasa' vastineet esiintyvät vain johdoksina pohjoisvirossa (vasikas), etelävirossa (vasik) sekä liivissä (vā’ški).

Alkuperä

Kantasuomen sanan vastineita ovat saamelaiskielten sanat kuten inarinsaamen vyesi 'nuori poronvasa' (vastineet myös kiltinän- ja turjansaamessa) sekä ersän ваз ja mokšan vaz 'vasikka'. Sana palautuu siis saamen, itämerensuomen ja mordvan yhteiseen välikantakieleen, jota nykyään on tapana nimittää länsiuralilaiseksi kantakieleksi.

Länsiuralilainen sana on alun perin lainaa jonkin iranilaisen kielen sanasta *wasáh 'vasikka'. Lähtökielenä on ollut Itä-Euroopan aroilla puhuttu kieli, josta ei ole kirjallisia lähteitä, mutta tällainen lähtömuoto voidaan rekonstruoida esimerkiksi osseetin digor-murteen sanan wæs 'vasikka' ja khwarezmin kielen sanan wsyk 'vasikka' perusteella.