terni

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *terni

suomen terni
karjalan '
vepsän '
vatjan terne
viron tern(-es)
eteläviron T?
liivin ter-

Levikki ja merkitykset

Suomen (lännessä ja pohjoisessa yleisen, itämurteissa harvinaisehkon), vatjan ja viron sanan perusmerkitys on 'vasta poikineen lehmän maito'. Samaa merkitsevät yhdyssanat ternimaito (levinnyt suomesta myös vienankarjalaan), ternemaito, viron ternespiim ja liivin tersēmḑa. Terni esiintyy suomessa muidenkin yhdyssanojen osana: ternivarsa 'vastasyntynyt varsa', ternikarva 'lapsen syntymätukka'.

Alkuperä

Ternen korkeata ikää tukee murteissa harvinaisena säilynyt e-vartaloinen taivutus, vaikka yleisemmin on sanaa taivutettu i-vartaloisena (ternin).

Etäsukukielisiä vastineita sanalla ei ole. Luultavimmin terni silti on saatu jo kanta-arjan tai kantairanin sanasta *tárunas 'nuori, tuore' tai tätä vanhemmasta esiarjan muodosta *térunos, josta ovat periytyneet mm. muinaisintian táruṇaḥ 'nuori, tuore' ja osseetin tærna 'poika'. Merkityssuhteen puolesta lainaetymologia on uskottava, ja monet muutkin karjanhoitoon liittyvät sanat ovat itämerensuomessa ja muissa uralilaisissa kielissä arjalaisperäisiä. Etymologian tekee hieman epävarmaksi se, että kantasuomen *e-vokaalin takia lainan pitäisi olla hyvin vanha, peräisin jo niin sanotusta esiarjalaisesta kielimuodosta.