suvi

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *suvi

suomen suvi
karjalan suvi
vepsän suvi
vatjan suvi
viron suvi
eteläviron suvi
liivin sõ’v

Levikki ja merkitykset

Suvi-sanalla on itämerensuomessa kolme pääasiallista merkitystä, jotka esiintyvät eri alueilla. Vatjassa, virossa, liivissä ja suomen lounais- ja hämäläismurteissa merkitys on sama kuin suomen kirjakielessä eli 'kesä'. Suomen pohjalaismurteissa ja suuressa osassa itämurteita merkitys on 'suojasää, suojakeli talvella'. Karjalassa, lyydissä, vepsässä sekä suomen Pohjois-Karjalan ja Laatokan Karjalan murteissa suvi merkitsee 'etelää'. Sanan johdoksia ovat esimerkiksi verbi suveta (suomessa 'lauhtua, pitää suojailmoja', karjalassa yleisemminkin 'lämmetä') sekä adjektiivit suvea (suomen itämurteissa) ja suvakka (kaakkoismurteissa) 'lämpimähkö, haalea (vesi, ilma, tuuli)'.

Alkuperä

Suvi periytyy kantauralin sanasta *suŋə, jonka jatkajat useimmissa etäsukukielissä merkitsevät 'kesää': näitä ovat itämansin toj ja pohjoishantin lŏŋ (vastineet kaikissa hantin ja mansin kielissä), nenetsin тӑ’(ң) ja nganasanin tǝŋǝ (vastineet myös muissa samojedikielissä). Pohjoissaamen vastine on verbi sakŋat 'sulaa (esinettä peittävä jää- tai lumikerros)' (vastineita useimmissa saamelaiskielissä eteläsaamesta kildininsaameen) sekä samakantainen adjektiivi saŋas 'sulanut, jäätön, lumeton' (vastineet etelä-, piitimen- ja luulajansaamessa).