Etymologiadata:imsm:suvi
*suvi
Vastineet:
mksm. *suvi < kksm. *suwi < vksm. *suŋǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
suvi (Agr) ’kesä (LounSm hämmurt.); suojasää talvella, suojakeli (Pohjanm Peräp Länsip, laajalti itämurt.); etelä (Laat- ja PKarj) / Sommer; Tauwetter; Süden’, johd. suveta, suvettaa, suveilla ’lauhtua, pitää suojailmoja’, suveut(u)a ’lämmetä (vesi, ilma)’, suvakka, suvea ’lämpimähkö, haalea (vesi, ilma, tuuli)’, suvikko (PSm, paik. savmurt.) ’yksikesäinen varsa’
~ ink suviruis ’keväällä kylvettävä ruis’ | ka suvi ’etelä; etelätuuli; (talvella) leuto ilma, suojasää, suojakeli; kevätkesä’, suviene ’haalea; leuto’, suveta, suveutuo ’lämmitä’, suvikko ’yksikesäinen (varsa)’ | ly suvi ’etelä’ | ve suv́i (ill. suv́ehe, iness. suv́es) id. | va suvi (: suvella) ’kesä’, suviruis | vi suvi ’kesä’, suvitada (uud.) ’viettää kesää, kesälomaa’, (Wied) suitada ’tulla kesä’ | li seʾu(v), siʾu(v), (vanh.) süʾuv ’kesä’ (sm suviyö > lpN suv(v)-iggjâ (Lu) ’suviyöt (14.–16.4.)’, suvipäivä > In suuv(v)iǯ: s.-peivi ’Tiburtiuksen päivä’ 14.4.)
~ ink suviruis ’keväällä kylvettävä ruis’ | ka suvi ’etelä; etelätuuli; (talvella) leuto ilma, suojasää, suojakeli; kevätkesä’, suviene ’haalea; leuto’, suveta, suveutuo ’lämmitä’, suvikko ’yksikesäinen (varsa)’ | ly suvi ’etelä’ | ve suv́i (ill. suv́ehe, iness. suv́es) id. | va suvi (: suvella) ’kesä’, suviruis | vi suvi ’kesä’, suvitada (uud.) ’viettää kesää, kesälomaa’, (Wied) suitada ’tulla kesä’ | li seʾu(v), siʾu(v), (vanh.) süʾuv ’kesä’ (sm suviyö > lpN suv(v)-iggjâ (Lu) ’suviyöt (14.–16.4.)’, suvipäivä > In suuv(v)iǯ: s.-peivi ’Tiburtiuksen päivä’ 14.4.)
= lpN sâgŋât (In Ko Kld) ’sulaa (esinettä peittävä jääkerros)’, johd. N sâŋâs (attr. sâgŋâ) (Pi Lu) ’sulanut, jäätön, lumeton (esine, maa)’ | vogE I toj, L tuj, P tuw ’kesä’ | ostjI lŏŋ, jŏŋ, E tŏŋ, P lŏŋ id. || samJr tāʾ, taŋʾ | Jn tú | T taŋa | slk tāŋ, tagi, taī | Km taŋa, taŋə̑ | Kb taʾga | M daʾgan | Krg daná id.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 94 (sm ~ vi)
- Gottlund 1832 Otawa 71 (sm ~ mm. unk nyár ’kesä’)
- Castrén Suomi 1845 182 (sm ~ sam ta (taŋ))
- Castrén 1849 Ostj 100 (+ ostj)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 195 (+ vog)
- Ahlqvist 1856 WotGr 153 (+ va)
- Castrén 1858 Ostj2 93 (sam)
- Wiedemann 1871 MP 7:17:2 102 (+ li)
- MUSz 1873–81 136 (s.v. unk hó: hava- ’lumi’), 189 (s.v. unk tavasz ’kevät’; erottaa ’suojasäätä’ ja ’kesää’ merkitsevät sanat)
- Anderson 1893 Wandl 32 (+ ka)
- Setälä 1915 SUSA 30:5 41 (+ lp sâŋâs)
- Tallqvist 1928 StO 2 140 (+ ly)
- Steinitz 1944 FgrVok 24 (? lp)
- Tunkelo 1946 VeKÄH 90, 760 (+ ve)
- T. I. Itkonen 1948 SmLp 2 484 (lp suvījâh, In suvvidž < sm)
- FUV 1955 59 (sgr; lp sâŋâs epäilyksittä)
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 67 (lp ei tähän)
- SKES 1969 1141–42 (ural; ?? lp sâŋâs)
- TESz 2 1970 1036 (s.v. unk nyár2)
- TESz 3 1976 867 (s.v. unk tavasz)
- FUV2 1977 76
- MSzFE 1978 620 (s.v. unk tavasz)
- Sammallahti 1979 FUF 43 35
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 14
- Häkkinen 1983 SYKLJ 17 360 (myös lp)
- UEW 1988 451 (myös lp)
- Sammallahti 1988 UrLang 540 (myös lp)
- EWUng 1995 1037 (s.v. nyár2)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Lisää vastineita
Kun nyt tällainen keskustelu on perustettu, niin mainitsen yhden mieleentulevan idean: voisiko myös komin synöd 'auer' olla pikemmin tähän kuuluva (""suvento"")? Aiemmin tätä on pidetty sään vastineena, mikä fonologisesti kyllä toimii, mutta merkitys tuntuu aika spesifiltä ollakseen suomen yleistermin vastine. Auerta sen sijaan esiintyy tyypillisimmin juuri suvisin.
Johto-oppi pitäisi kyllä myös tarkistaa, vanhasta *ə-vartalosta oikeastaan kai odottaisi **synyd. --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. kesäkuuta 2022 kello 13.39 (EEST)
- Ei tämä mahdollisuus täysin poissuljettu tietenkään ole. Suomen merkitys 'sää' tosin tuskin on ensisijainen, ainakin 'sään' merkitys varsin helposti voidaan selittää muinaisunkarissa (sikäli kun unkari tähän yhteyteen nyt luetaan) ja komipermjakissa esiintyvästä merkityksestä 'Luft' käsin. 'Ilma' > 'sää' on varsin tavallinen kehityskulku. Ei 'auer' välttämättä merkityksensä puolesta sovi selvästi paremmin jompaan kumpaan sanueeseen.
- Johto-oppi on tietysti äänteellisesti yhtä ongelmallinen riippumatta siitä kummasta uralilaisesta sanueesta lähdetään. Tällainen *-nt-aineksinen denominaalinen substantiivi ei permissä tosin ole mikään tyypillisin, vaikka varmaan joitain yksittäistapauksia on mahdollista löytää, sm. vihanta ~ komi vežöd. Sellainenkin ajatus tuli ohi mennen mieleen, että kyse olisi alun perin yhdyssanasta, jonka jälkiosan -öd on itse asiassa alun perin sana öd 'жара, жар, высокая температура (печки, бани)', siis (kopulatiivinen?) yhdyssana 'ilma+kuumuus' = 'auer'. Se, että murteittain on komissa myös -ed varmaan voisi selittyä sillä, että sana on mukautunut tähän tavalliseen suffiksaaliseen äännevaihteluun, -öd ~ -ed. Sinällään varmaan kannattaisi vilkaista, millaista nimeämismotivaatiota 'autereelle' noin yleensä uralilaisista kielistä löytyy. Jos jonkinlainen kesään liittyvä rinnakkaistapaus jostain löytyisi, toisi se aika paljon lisää uskottavuutta ajatukselle.--Niklas Metsäranta (keskustelu) 3. heinäkuuta 2022 kello 19.19 (EEST)