EVE:pakana

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *pakana >

  • suomen pakana
  • karjalan pakana
  • vepsän pagan
  • vatjan pagana
  • viron pagan
  • eteläviron pakań
  • liivin pagānõz

Merkitykset

karjala, vatja, viro, liivi

Suomessa pakanan lähes yksinomainen ja kautta koko itämerensuomen tunnettu merkitys on 'ei kristitty'. Sanalla on usein halventava sävy ja sitä käytetään myös voimasanana (voi pakana!). Itäisten lähisukukielten vastineet ovat vielä kielteisempiä (pejoratiivisempia), mitä voi pitää alla mainitun venäjän adjektiivin merkitysvaikutuksena: karjalassa, lyydissä ja vepsässä se on adjektiivisessa käytössä ja merkitsee yleisesti paitsi 'vääräuskoista' myös 'epäpuhdasta, saastaista, likaista' ja 'pahatapaista, ilkeätä, kiusallista'. Karjalan kielen murteista on kirjattu myös merkitykset 'silmäsairaus, jonka uskottiin tarttuvan saunasta' sekä turkiseläimestä puhuttaessa 'kesäkarvassa oleva, turkikseksi kelpaamaton', vepsän murteista puolestaan 'syötäväksi kelpaamaton' ja 'syyhy, tartunta'. Hyvin samantapaisia merkityksiä on sanalla myös Suomenlahden eteläpuolella inkeroisessa – 'ruoaksi kelpaamaton; paha, ilkeä' – ja vatjassa – 'paholainen; ilkeä, vihainen, raju; likainen, ruokkoamaton'.

Karjalassa pakana voi olla myös 'tietäjä, noita', vatjassa, virossa ja etelävirossa taas 'piru, pirulainen, paholainen'. Viron ja eteläviron vastineet ovat myös samanlaisia lieviä kirouksia kuin suomen.

Alkuperä

Pakana on lainaa slaavilaisesta sanasta, jota edustaa mm. muinaisvenäjän поганъ 'pakana'. Samaa alkuperää on venäjän nykyään harvinaisehko adjektiivi поганый 'epäpuhdas, likainen' (tavataan lähinnä yhteydessä поганое ведро 'likasanko'). Slaavilainen sana on alkujaan laina latinan sanasta pāgānus 'pakana; (alkujaan) kyläläinen, maalainen'.