nuori

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *noori

suomen nuori
karjalan nuori
vepsän nor’
vatjan noori
viron noor
eteläviron nu̬u̬ŕ
liivin nūoŗ

Levikki ja merkitykset

Sanan merkitys on kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä 'nuori', suomen, karjala, viron ja liivin murteissa myös erilaisista tuotteista puhuttaessa 'tuore'. Sanaa voidaan käyttää eri kielissä myös substantiivisesti 'nuoren ihmisen' merkityksessä.

Alkuperä

Sana palautuu ilmeisesti uralilaiseen kantakieleen, mutta sille on esitetty kaksi erilaista uralilaista selitystä. Toisen mukaan lähtöasu olisi *ńe̮rə, jota vastaavat pohjoissaamen njuoras 'pehmeä, heikko, hento' (tunnetaan muista saamen kielistä paitsi etelä- ja turjansaamesta), ersän ja mokšan nar 'ruoho', niittymarin нӧрӧ 'taipuisa; kostea' ja нӧра 'kastuu', komin ńe̮r 'hauras', pohjois- ja itämansin ńār 'suo', unkarin nyirkos 'kostea' sekä tundranenetsin nyer 'mahla; munanvalkuainen'. Todennäköisesti samaa kantaa ovat myös 'rustoa' tarkoittavat pohjoissaamen njuorggis, mokšan nar, niittymarin нӧргӧ, itähantin ńarǝγ, itämansin ńē̮rij, unkarin nyír, tundranenetsin nyer, nganasanin ńir ja Tazin selkupin ńĭr. Kantauralin sana on ilmeisesti merkinnyt 'pehmeää, taipuisaa, kosteaa', mistä itämerensuomen sana olisi siirtynyt 'nuori'-merkitykseen: mm. useat kasvit ovat nimenomaan nuorena pehmeitä ja taipuisia. Oletettu vanhempi merkitys näkyy vielä suomen murteissa esiintyvissä johdoksissa nuortea 'joustava, notkea; pehmeä' ja nuortua 'pehmetä (rauta kuumennettaessa, lumi suojasäällä, nahka, leipä jne.)', ja samaa kantaa lienevät myös adjektiivit norja ja norea 'notkea, taipuisa'. Kosteuden merkitykseen puolestaan voisivat viitata suomen lounaismurteiden nuortua ja vatjan noorõlla 'muuttua pilviseksi (taivas, sää)'.

Toisen selityksen mukaan itämerensuomen *noori edustaisi kantauralin sanaa *ńärä, ja sen vastineita olisivat 'raakaa' (kypsän vastakohtana) merkitsevät unkarin nyers, pohjoishantin ńarə ja etelämansin ńäär (vastineet kaikissa hantin ja mansin murteissa). Nykytietämyksen perusteella molemmat selitykset ovat itämerensuomen sanan kannalta äänteellisesti moitteettomia. Jälkimmäisen selityksen puolesta puhuisi pienempi merkitysero 'nuoren' ja 'raa’an' välillä (verrattuna 'pehmeään' tai 'kosteaan'), mutta sen tekee epävarmemmaksi sanan levikin rajoittuminen muualla kielikunnassa vain ugrilaiskieliin.

Suomen nuori-sanan kanssa samaa tarkoittava pohjoissaamen nuorra (vastineineen muissa saamelaiskielissä) on joka tapauksessa vanha laina itämerensuomesta eikä suomen sanan etymologinen vastine, kuten aiemmin on oletettu.