Etymologiadata:imsm:noori
*noori
Vastineet:
- Suomi: nuori
- Karjala: nuori
- Vepsä: nor’
- Vatja: noori
- Pohjoisviro: noor
- Eteläviro: nu̬u̬ŕ
- Liivi: nūoŗ
mksm. *noori < kksm. *naari < vksm. *ńërǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink nōri ’nuori; nuori ihminen’, nōristua ’nuorentua’, nōrus ’nuoruus’ | ka nuori ’nuori; tuore, raaka’, nuoreta, nuoristuo ’nuoreta’, nuorevus ’nuoruus; nuori’, nuorus ’id.; nuoruuden aikainen’ | ly nuoŕ (mon. nuore̮d) ’nuori’, nuoruden (g.) ’nuoruus’ | ve noŕ ’nuori’, norištuda ’nuoreta’ | va nōri ’nuori’, nōruz ’nuoruus’ | vi noor ’nuori; tuore’, nooreneda, noorduda ’nuortua’, noorus ’nuoruus’, nooruk ’nuorukainen’ | li nūoŕ ’nuori, tuore’, nuoŕt (prs. nuortəb) ’nuortua’
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 297 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 2 271 (+ vi)
- Sjögren 1832 GS 1 565 (+ va nuori)
- Diefenbach 1851 VWGoth 1 428 (+ ka)
- Ahlqvist 1856 WotGr 140 (va nōri)
- Budenz 1867 NyK 6 443 (+ li)
- Szinnyei 1881 NyK 16 412 (+ ve noor [?])
- Setälä 1890–91 ÄH 481 (ve nor)
- Uotila Vir 1935 102–03 (+ ? votj ? syrj)
- SKES 1958 401 (+ ly; votj syrj ei mainita)
- Häkkinen 1987 ES 200 (ims ~ lp; alkuperä toistaiseksi tuntematon)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lindahl & Öhrling 1780 LL: 297 | ~ saa nuorra | |||||
| Uotila 1935 Vir: 102–03 | Tarkennus: ? = udm nordi ’uusi heinä’, ko nerki̮d́ź ’nuori koivu’ | |||||
| SSA II 1995: s.v. nuori | Tarkennus: udm ko vastineet epätodennäköisiä | udm ko vokaalivastaavuudet epäsäännöllisiä | ||||
| NES 2004: s.v. nuori | Lisätieto: ieur alkuperää esitetty (Koivulehto) | |||||
| Aikio 2006 SUSA: 20–21 | Vastaan | ims ehkä pikemmin < kur *ńi̮(x)ri; saa nuorra lainaa ← ims |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Bańczerowski 1972 NyK: 178 | = haP ńarə, unk nyers 'raaka' [ym., TARK!] | |||||
| Pystynen 2018: 85 | Tarkennus: Vain ugr kielten vastineet kuuluvat tähän, lisäksi ms *ńäär, < kur *ńärä. | Vok.kehitykset säännölliset, semantiikka lähempänä kuin *ńi̮ri-rinnastuksessa |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aikio 2006 SUSA: 20–21 | ? = saaP njuoras 'pehmeä, heikko', md nar 'ruoho', mari nöre- 'kastua', ko udm ńur 'suo; märkä', ms P I ńār 'suo', unk nyirok 'kosteus', nenT nyer 'mahla; munanvalkuainen', slkKet ńər 'sperma' | |||||
| Aikio 2012 SUST: 234 | Tarkennus: Myös ims säännöll. < kur *ńi̮ri. Vastineisiin ~ mariL nörə 'taipuisa' | kur *a > ksm *oo soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein] | ||||
| Aikio 2015 SUSA: 58 | Tarkennus: perm vastine ko ńe̮r 'fragile'; tod.näk. myös ~ saaP njuorggis, mdM nar, mariI nörɣö, haVVj ńarǝɣ, msKU ńē̮rij, unk nyír, nenT ńer, ngan ńir, slkTaz ńĭr 'rusto' |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Ieur. lainaetymologia?
Kaisa Häkkinen (NES 2004 s.v. nuori) mainitsee, että sanalle olisi esitetty indoeurooppalaista lainaetymologiaa; lähdeviitteissä on "Koivulehto, avoin kirje 8.3.1985". En tätä nyt tutkimushistoriataulukossa huomioinut, kun kyseessä on näin epämääräinen viite. Millähän foorumilla kyseinen kirje lienee julkaistu? --Juha Kuokkala (keskustelu) 8. maaliskuuta 2022 kello 04.29 (EET)
- Eipä ole tämä selitys tullut muualla vastaan. Ehkä joku Koivulehdon tuntenut vanhemman polven tutkija voisi tietää. Harmillisen epämääräinen viite tosiaan. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 10. heinäkuuta 2022 kello 18.21 (EEST)
Merkitys
Siirretty keskustelu sivulta EVE talk:nuori:
Merkitysyhteyttä 'pehmeän' ja 'nuoren' välillä pohdittaessa olisi ehkä ihan huomionarvoista mainita, että esimerkkejä merkityksenkehityksestä 'pehmeästä' 'nuoreen' tunnetaan monistakin kielistä, joten sinällään ei ole kovinkaan paljoa merkitystä sillä, onko 'pehmeä' vai 'raaka' lähtökohtaisesti lähempänä merkitystä 'nuori'. Esimerkiksi slaavilaisten kielten 'nuorta' tarkoittavien sanojen vastineet muualla indoeuroopassa tarkoittavat 'pehmeää': ven. molodój, pl. młody, bulg. mlad < ksl. *mȏldъ ’nuori’ < kie. *mld-u- > skt. mr̥dú- ’pehmeä, murea’, lat. mollis ’pehmeä’ (Derksen 2008: 323). Lisäesimerkkejä voi löytää artikkelistani Petrin juhlakirjassa (Metsäranta 2019). Ajatus siitä, että merkitys olisi ollut itämerensuomessakin alun perin 'pehmeä' sopii nähdäkseni aika paljon paremmin yhteen myös mainittujen johdosten, nuortea, nuortua, kanssa. Miten näiden merkitys selittyisi luontevasti 'raa'asta'? Monet raa'at asiat, liha, marjat yms. ovat aika lailla pehmeän vastakohtia. Minua häiritsee 'raaka' alkuperäisenä merkityksenä myös sikäli, että merkityksenkehityksessä on joka tapauksessa kyse jonkinlaisesta metaforasta. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että 'raa'asta' kehittyy metaforisesti nimenomaan 'nuori', vaan kuten suomesta synkronisestikin tiedetään raaka metaforisesti käytettynä tarkoittaa 'julmaa'. Riippuu tosin aika paljon 'raakaa' merkitsevien sanojen kulloisestakin merkityskentästä ja polysemiasta. -- Niklas Metsäranta (keskustelu) 10. heinäkuuta 2022 kello 11.07 (EEST)
- Viimeksi itse puolustamani ideahan ei ole kehitys 'raaka' > 'nuori' vaan päin vastoin: 'nuori, tuore' > 'raaka'. Näin päin käännettynä hankalimmaksi kai jää sen sijaan merkitysten levikki ('nuori' vain itämerensuomessa mutta 'raaka' kaikissa kolmessa ugrilaishaarassa). Olenkin jo nyttemmin löytänyt pari muuta samaan sopivaa vastinetta, jotka myös viittavat 'raakaan' jo vanhana merkityksenä. Mainitsemiesi 'pehmeä' > 'nuori' -rinnakkaisuuksien valossa vanhempi selitys näyttää kyllä edelleen mahdolliselta.
- Sanat kuten nuortea, norja tms. varmasti kannattaakin katsoa *ńërə 'pehmeä' -sanueen jatkajiksi. Sen sijaan kanta-adjektiivista nuori tällaisessa merkityksessä en ainakaan itse ole nähnyt mitään todisteita, vaikka johdokset näyttäisivät edellyttävän sen säilyneen vielä ims. haaran sisällä. Entä voiko mitään näistä johdoksista pitää kantasuomalaisina tai edes pohjoisitämerensuomalaisina? Edes karjalasta en havaitse niille muita vastineita tai rinnakkaisuuksia kuin Säämäjärven sanoja kuten norjakko 'veltohko' (levikin puolesta ehkä suomalaisperäisiä, sietäisi tarkastaa ovatko johdostyypit Itä-Savossa tunnettuja). Mahdollista varmaan olisi, että nämä sanat ovatkin, kokonaan tai osittain, lainaa saamesta. Mainitsen tällä saralla yhtenä mielenkiintoisena jatkomahdollisuutena vielä sanat psaam. njuorju, koltta nue´rrj (*ńōrjē ~ *ńōrjō) 'hylje'. Ante on ehdottanut näitä substraattiperäisiksi, osin koska rinnalla on hieman samannäköinen mutta yhteensopimaton *noarvē (ja sm. norppa); mutta ne voisivat olla myös katsottavissa metaforaksi 'pehmustettu, taipuisa eläin', jolloin sm. norja hyvin voisi edustaa varhaisen saamen asua *ńōrjē kadonneessa merkityksessä 'taipuisa'. --J. Pystynen (lähetä viesti) 10. heinäkuuta 2022 kello 15.13 (EEST)
- Sanaa norja ei kovin helposti saa kantamuotoon *ńe̮ri (eli *ńërǝ) yhdistettyä, kun eihän vokaali siihen sovi, eikä johtimen *-jA liittymisestä konsonanttivartaloon sitä paitsi taida olla esimerkkejä. Ja saamen 'hylje'-sanaa ei ainakaan voi tähän yhdistää, koska pohjoissaamea lukuunottamatta kaikissa saamen kielissä sananalkuinen konsonantti on *n- eikä *ń-. Pohjoissaamen nj- = /ń/ on selvästi sekundaari liudennus, ja sanansisäisen j:n assimilaatiovaikutusta. Mitä tulee merkitykseen 'nuori', niin huomionarvoista on että se tavataan myös johdoksen *ńe̮r-ka jatkajilla marissa ja Tavdan mansissa (merkityksen 'rusto jne.' lisäksi). --Ante Aikio (keskustelu) 27. elokuuta 2022 kello 22.57 (EEST)
- Vokaalia pitäisin tietysti sekundääristi lyhentyneenä: *noorja > norja, jolle on ainakin substituution tasolla rinnakkaisuuksia mm. joissain germaanilainoissa (*sōmjaz → (?? *soomja >) *somja > somia > somea). Ehkä, johto-opin yksityiskohdista riippuen, melko myöhäänkin suomen oman kehityksen aikana. Murremuotojen ja -levikin penkominen olisi tämän kannalta tarpeen. Vielä muitakin selityksiä varmasti voi kehitellä, sitä tarkoitan että en edes yritä esittää tätä *ńärä-sanueeseen.
- Vanhojakin konsonanttivartaloisia *-ja-tapauksia mielestäni voi löytää jokusen, näistä varmaan lisää tulevan Koneen projektimme yhteydessä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 28. elokuuta 2022 kello 12.22 (EEST)