nimi

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *nimi

suomen nimi
karjalan nimi
vepsän nimi
vatjan nimi
viron nimi
eteläviron nimi
liivin ni’m

Levikki ja merkitykset

Alkuperä

Nimi palautuu uralilaisen kantakielen sanaan *nimə 'nimi'. Vastineita ovat pohjoissaamen namma (vastineet kaikissa saamen kielissä), ersän лем, mokšan ľem, niittymarin лӱм, vuorimarin лӹм, komin ним, udmurtin ним, pohjois-, itä- ja etelähantin nem, pohjoismansin nam (vastineet kaikissa mansin kielissä), unkarin név ja tundranenetsin нюм’ 'nimi' (vastineet kaikissa samojedikielissä). Mordvalaiskielten ľ ja marin kielten l ovat epäsäännöllisiä, mutta sanat kuuluvat silti luultavasti tässä mainittujen muiden uralilaisten sanojen yhteyteen.

Kantauralin sanaa on usein pidetty indoeurooppalaisena lainasanana, sillä indoeurooppalaisissa kielissä esiintyy hyvin samantapaisia sanoja merkityksessä 'nimi', esimerkiksi latinan nōmen, muinaisindoarjan nā́mā, kreikan ὄνομα ja englannin name. Lainaselitystä ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan oikeaksi, koska sopivaa indoeurooppalaista lähtömuotoa on vaikeaa löytää. On myös mahdollista, että uralilaiset ja indoeurooppalaiset sanat ovat vain sattumalta samankaltaisia. Vokaalihistorian valossa kantauralin sana *nimə ei missään nimessä voi olla lainaa indoiranilaisesta kantakielestä, josta monet uralilaisten kielten varhaiset lainasanat ovat peräisin.