Etymologiadata:imsm:nimi
*nimi
Vastineet:
mksm. *nimi < kksm. *nimi < vksm. *nimǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
nimi (Agr; yl.) ’Name’, nimetön, nimekäs, nimellinen, nimikko(-), nimikoida, nimittäin, ks. erikseen nimittää
~ ink nimi ’nimi’, nimetöin ’nimetön (sormi)’ | ka nimi ’nimi’, nimetöin ’nimetön’, nimekäs, nimelline ’jolla on nimi; -niminen’ | ly ńimi ’nimi’, ńimellińe ’nimellinen, -niminen’, ńimetöińe ’nimetön (sormi)’ | ve nimi ’nimi’, nimetō ’nimetön (sormi)’ | va nimi ’nimi’, nimetöi ’nimetön’, nimelīn ’nimellinen’ | vi nimi ’nimi’, nimeline ’-niminen’, nimetu ’nimetön’ | li niʾm ’nimi’, niʾmtimi ’nimetön’
~ ink nimi ’nimi’, nimetöin ’nimetön (sormi)’ | ka nimi ’nimi’, nimetöin ’nimetön’, nimekäs, nimelline ’jolla on nimi; -niminen’ | ly ńimi ’nimi’, ńimellińe ’nimellinen, -niminen’, ńimetöińe ’nimetön (sormi)’ | ve nimi ’nimi’, nimetō ’nimetön (sormi)’ | va nimi ’nimi’, nimetöi ’nimetön’, nimelīn ’nimellinen’ | vi nimi ’nimi’, nimeline ’-niminen’, nimetu ’nimetön’ | li niʾm ’nimi’, niʾmtimi ’nimetön’
= lp nâmmâ ’nimi’ | md ĺem | tšerL ləm, I lüm | votj syrj ńim | vogE I näm, L nǟm, P nam | ostj nem | unk név id. || samJr ńumʾ | Jn ńiʾ | T ńim | slk nim, nep | Km nim, nəm | Kb nim | M nummede id.
Tätä muistuttaa suuresti ieur *nōmn̥ (~ *Hnéh₃-men), vrt. m-int nāman-, lat nomen, kr ónoma jne. ’nimi’, mitä on pidetty jopa osoituksena ko. kielikuntien alkusukulaisuudesta. Samanlainen sana esiintyy myös Siperian kielissä, esim. jukag niu, neve, nim ’nimi’.
Lähdekirjallisuus:
- Pontanus 1631 RDH 705 (sm ~ lat)
- Welin 1736 NKäsik 280 (sm ~ unk)
- Moller 1756 Beskr 156 (~ kr goot ym.)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 276 (sm nimittäin ~ lp nammatum)
- Ganander 1787 NFL 2 253a (sm ~ vi)
- Gyarmathi 1799 Aff 263 (sm ~ syrj vog ostj unk sam)
- Castrén 1845 EGTsch 65 (+ tšer)
- Grimm 1848 GeschD 153 (+ lp; ~ ieur)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 97 (+ ka md votj; ~ ieur)
- Lindström Suomi 1852 64 (+ jukag; ~ ieur)
- Ahlqvist 1856 WotGr 140 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 96 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 439 (+ li)
- Setälä 1915 SUSA 30:5 91
- Paasonen 1917 Beiträge 14 (sgr ~ sam)
- Jacobsohn 1922 AuU 6
- Collinder 1934 IUS 66
- FUV 1955 39
- SKES 1958 382–83 (+ ly)
- Angere Vir 1959 405 (ural ~ jukag tšuktši)
- TESz 2 1970 1015
- MSzFE 1971 468–69
- Joki 1973 SUST 151 291 (ural ~ ieur)
- Häkkinen 1987 ES 195–97
- UEW 1988 305
- Sammallahti 1988 UrLang 538
- EWUng 1994 1025–26
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Gyarmathi 1799: 263 | = ko ним, mnsE näm, P nam, haI, P nem, nenT ńum, en ńiʔ, slk nim 'nimi' | |||||
| Castrén 1845: 65 | = ma лӱм, L лӹм 'nimi, arvonimi', ko | |||||
| Lindström 1852 Suomi: 64 | = ers лем, mkš ĺem, ma pe 'nimi', unk név 'nimi; maine', mns ha sam | |||||
| Budenz 1867 NyK: 439 | = saa[P] namma 'nimi; mieli, tarkoitus', md ma pe unk mns ha | |||||
| EWTsch 2013: s.v. lüm | + | + | Puolesta | Md ja ma kielissä yleisesti *nVm- > *lVm-. Ma semantiikassa tšuv vaikutusta | ||
| Aikio 2014 FUF: 72 | + | Puolesta | Ksam *nim → kjukag *ńim/*nim > jukag ńū, vanh. <nim> 'nimi' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Sebestyén 1951 ALH: 331–2 | + | Alkuperäväite: = unk név 'nimi; maine', sam ← kie | ||||
| Rédei 1983 SUST: 216–17 | = saaL namma 'nimi; merkki', P namma 'nimi; mieli, tarkoitus', Ko [nõmm] 'nimi', Ki нэ̄мм, T namm 'nimi', ers лем, mkš ĺem 'nimi', ma лӱм, L лӹм 'nimi, arvonimi', udm ним, ko ним 'nimi', unk név 'nimi; maine', mnsE I näm, L nǟm, P nam, haI nem, E nem, P nem 'nimi', nen ńum, en ńiʔ, ngan ńim 'nimi', selk nim, ńim, kam nim, nəm, mat nim, nüm 'nimi' < kur *nime- joko ← esiar joko *en(o)mn̥-, *(o)nomn̥-, *nōmn̥- t. ⇒ *nem- ~ *nom- t. *h1neh3mn̥ (> mia nā́man-, av sak pers lat nōmen 'nimi') t. ← tokA ñom, B ñem 'nimi' | |||||
| Kortlandt 1989 MSS: 80 | - | Vastaan | Esitetyt lähtömuodot eivät sovi vokaalinsa puolesta | |||
| Koivulehto 1995 GB: 128–31 | x | + | x | x | Tarkennus: = md ma < kur *nime ← kie (/esibsl) *n̥men- > miir (*anmen >) ainm, kbsl *inmen- (> *imen > ksl *ĭmę (> *jĭmę > ven имя), mpr emmens 'nimi') ~ heet <lāman-> | Muodot **inme ja **imme eivät olleet kantauralissa mahdollisia, **ime olisi ollut homonyyminen verbin *ime- kanssa; *n̥ → *ni- odotuksenmukaisempi kuin **nu- [ks. tarkemmin], vrt. nitoa; md, ma ja heet *n- > *l- voi viitata esiheettiläisiin kontakteihin kur alueen keskiosassa; en(e)-vartalotyyppi syntyi vasta vksm:ssa (Hahmo). Lähtömuoto (⇐ kie *nem- 'jakaa' [ks. argumentaatiota]) vaihtelusta nom. *nómn̥ : gen. *n̥mén-s lähtenyt obliikvivartalo, joka analogisesti yleistynyt tok, kelt, bsl ja alb kielissä [ks. vaihtoehtoisista kie rekonstruktioista]. Ur levikki viittaa siihen, ettei kie sanassa alun perinkään ollut laryngaaleja |
| NES 2004: s.v. nimi | + | Puolesta | Lähtömuodon vastineita myös go namo, ru namn ja sa Name |
Vrt. lisäksi Simon 2020 IF 248–9 ja 259 (s.v. *nimi) kur ~ kie suhteesta.
Hylätty etymologia: Arjalaisperäinen ← vkar *nḗh3mn̥, vrt. Koivulehto 1995 GB 130