mykkä

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *mükkä

suomen mykkä
karjalan mykkä
vepsän '
vatjan müttšä
viron '
eteläviron '
liivin '

Levikki ja merkitykset

Sanan mykkä merkitys on 'puhekyvytön, puhumaton' sekä suomessa, karjalassa että vatjassa. Sana esiintyy suomalaislainana myös viron koillisrannikolla.

Alkuperä

Sanalla on säännöllinen vastine saamelaiskielissä, esimerkiksi pohjoissaamen mahkkit 'kertoa epäselvästi' ja eteläsaamen magkalidh. Mahdollisia vastineita esiintyy myös vuorimarissa, mə̑k ilmaisussa мык манаш агыл 'lakata puhumasta' sekä permiläiskielissä, komin мыктавны 'änkyttää, mumista' ja udmurtin мык ilmaisussa мык-мак вераське 'puhuu epäselvästi', mutta nämä etäsukukielten sanat kaipaavat vielä lisätutkimusta.

Ainakin itämerensuomalaisten kielten ja saamen kielten sanat voidaan palauttaa kantauralin asuun *mükkä. Sanaa on pidetty lainana kanta-arjalaisesta ajdektiivista *múHkas, josta sanskritin mū́kaḥ 'mykkä, vaiti oleva'. Selitys on semanttisesti ongelmaton, mutta sen tekee epävarmaksi uralilainen *ü vastaamassa arjalaista *ū́:ta; äännesubstuutiolle *ü ← *ū́ ei ole vakuuttavia rinnakkaistapauksia, ei myöskään myöhemmälle *ü ~ *u -vaihtelulle kantauralilaisena aikana (suomesta tällaista vaihtelua tavataan, esimerkiksi tuhma ~ tyhmä).