Etymologiadata:imsm:mükkä

From Sanat

*mükkä

Vastineet:

mksm. *mükkä < kksm. *mükkä < vksm. *mükkä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

mykkä (Agr; yl.) ’stumm’, mykistää, mykistyä
~ ink mükkä | ka mykkä, mykistyö | va müttšämykkä’ | vi koillmurt. mükk (g. müka) id. (ilm. < sm).
Lähdekirjallisuus:
  • Ahlqvist 1856 WotGr 139 (sm ~ va)
  • SKES 1958 356 (+ ka vi ? lpE mȧkkalit ’pysähtyä puhuessaan’)
  • Mägiste Vir 1958 134 (vi < sm)
  • Kettunen Vir 1962 306–07
  • EEW 1982–83 1636

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Saarikivi 2007 SUST: 333–5 = psaa mahkkit ’puhua epäselvästi’, ma mək manaš ogəl ’vaieta’, ko mi̮ktavni̮ ’änkyttää; mumista’, ud mi̮k-mak (veraśke) ’puhua epäselvästi’
Kim 2018 UH 12: 193–194 + Lisätieto: ko ud voivat olla takavokaalisesta variantista *mukk-, josta myös sm mukista, er moknoms 'mutista', mk moknams 'honottaa'
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Parpola 2010: 312 *mukka ← kar *mū́ka- ’mykkä’ > mint mū́ka- sm mykkä myöhempi etuvokaalinen variantti
Holopainen 2019: 313–314 - Puolesta (vasta-argumentein) Etymologia muilta osin uskottava, mutta saamen vastine odottaisi hyvin varhaista kantakielitason *u/*ü-vaihtelua, josta ei ole todisteita

EVE:n sana-artikkeli

EVE:mykkä

Keskustelu

Tämänhetkisessä yleistajuisessa sivussa EVE:mykkä (jonka kannanotot on näemmä jo kirjattu Álguunkin!) voisi olla vielä vähän korjaamisen ja täydentämisen varaa. Ainakaan eteläsaamen magkalidh ei ole säännöllinen vastine, vaikka Saarikivi niin väittääkin, koska odotuksenmukainen keskuskonsonantismi olisi -hk-. Voisi kai myös mainita sen ihan varteenotettavan mahdollisuuden, että kyse on alkuaan onomatopoeettisesta sanasta, tai vähintäänkin epäselvään ääneen liittyvästä vanhasta äännesymbolisesta aineksesta, jollaiseen useimmat sukukielten sanat viittaavat (ja esim suomen mukista, jos se kuuluu takavokaaliseen fonesteemivastinesarjaan). Huom. itäsaamen vastineet kuvaavat lähinnä koiran ääntelyä, esim saIn mahkeđ 'urahdella, mörähdellä'. --Juha Kuokkala (keskustelu) 28. heinäkuuta 2022 kello 00.01 (EEST)

Eteläsaamen magkalidh (ja magkahtalledh) eivät tosiaan voi tähän ainakaan suorina vastineina kuulua, koska ne edellyttäisivät kantasaamen vartaloa *me̮ŋkē- tai *moŋkē-. Inarinsaamen mahkeđ taas on sikäli outo, että inarinsaamen perintösanastossahan ei ole preaspiraatiota: odottaisi siis asua *makkeđ, eli sanan täytyy olla laina pohjoissaamesta, tai sitten -hk- on syntynyt säännöttömästi jonkun onomotopoeettisen motivaation vuoksi (ja siinäkin tapauksessa vaikutusta on varmasti ollut vastaavan yhtymän esiintymisellä naapurikielessä pohjoissaamessa). Yleisesti ottaenhan nämä sanat vaikuttavat äännesymbolisilta ja samantapaisia on muuallakin, esim. tundranenetsin maxǝ- 'änkyttää', max° 'änkyttäjä' (< kantasamoj. *måkǝ̑-; vastineita myös ainakin enetsissä ja nganasaanissa). --Ante Aikio (keskustelu) 27. elokuuta 2022 kello 22.41 (EEST)