EVE:lehti
lehti
Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio
Kantasuomen *lehti
- suomen lehti
- karjalan lehti
- vepsän leht
- vatjan lehti
- viron leht
- eteläviron leht́
- liivin lē’ḑ
Levikki ja merkitykset
Merkitys 'kasvin lehti' tavataan kaikissa itämerensuomalaissa kielissä. Useimmissa kielissä tavattava merkitys 'sanomalehti tms. paperinen julkaisu' on luonnollisesti myöhempää kehitystä. Karjalaan ja vepsään on kehittynyt myös merkitys 'reen etuosa eli sepi'.
Alkuperä
Sanalla on samaa merkitseviä, äänteellisesti säännöllisiä vastineita saamelaiskielissä, kuten pohjoissaamen lasta, sekä marin kielissä, niittymarin лышташ, vuorimarin ӹлӹштӓш, joissa tosin -š on johdin. Sana voidaan siis rekonstruoida uralilaiseen kantakieleen, jossa sen asuna olisi ollut *leštə. Tällöin olisi oletettava sen muista sukulaiskielistä kadonneitten vastineitten korvautuneen uudemmilla (laina)sanoilla.
Sanalle on kuitenkin esitetty myös lainaetymologioita, ja uralilaisen kielikunnan läntiseen osaan rajoittuvasta levikistä johtuen sen voi ajatella lainautuneen rinnakkain itämerensuomen, saamen ja marin esiasteisiin.
Uralilainen sana on luultavasti lainaa pohjoisbaltista, johon voidaan rekonstruoida sana *leištas 'lehti', vastineinaan slaavilaisten kielten muodot kuten muinaiskirkkoslaavin ja venäjän листъ 'lehti'. Äänneasun ja merkityksen puolesta tämä etymologia on uskottava.
Aiemmin on pidetty mahdollisena myös lainautumista indoeurooppalaisen kantakielen sanasta *bhlh1tóm, josta ovat peräisin esimerkiksi ruotsin blad ja saksan Blatt 'lehti'. Tämä etymologia on kuitenkin äänteellisesti hankalampi, koska uralilaisten sanojen *š (josta myöhäiskantasuomen *h on kehittynyt) on vaikeasti selitettävissä kantaindoeuroopan muodosta.