EVE:löyly

From Sanat

Etusivutunnus madallettuna.jpg

löyly

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *leülü

  • suomen löyly
  • karjalan löyly
  • vepsän löul
  • vatjan löülü
  • viron leil
  • eteläviron '
  • liivin läul

Levikki ja merkitykset

suomi
karjala
vatja
viro
liivi
Löyly vastineineen merkitsee kaikkialla itämerensuomessa kiukaalle vettä viskattaessa syntyvää kuumuutta ja höyryä. Suomessa Turun ja Helsingin välisellä murrealueella myös uunin kuumuutta on kutsuttu löylyksi.

Sanalla on paljon toissijaisia, metaforisia merkityksiä. 'Läksytys, selkäsauna' on tällainen monissa suomen ja karjalan murteissa sekä vatjassa. Lähelle sitä tulee 'höykytys, rääkki' niin suomen kuin vironkin murteissa; tästä on varmaan edelleen kehittynyt merkitys 'kiire, hoppu, paniikki' samoilla alueilla. Ainakin Lounais-Suomessa löyly voi tarkoittaa myös päihtymystä, humalatilaa. Viron Itä-Virumaan murteista on kirjattu merkitys 'löyhkä, paha haju'.

Liivin vastine läul merkitsee paitsi löylyä, myös henkäystä tai henkeä, elämää. Tämä saattaa olla sanan vanhin merkitys koko itämerensuomessa.

Alkuperä

Löyly on uralilainen perintösana, jolla on vastineita useissa etäsukukielissä: komin лов 'sielu, henki, elämä', udmurtin лув 'sielu; henki, henkäys', itä- ja pohjoishantin lil, länsimansin läl 'elämä' (vastine myös muissa mansin kielissä, merkityksinä myös 'hengitys, henki'), etelähantin tit 'henki, hengitys; sielu' sekä unkarin (johdos) lélek 'henki, sielu'. Kantauralin sana palautuu asuun *lewli, ja kantasuomen *leülü on tästä *w-johtimella muodostettu johdos. Pohjoissaamen lievla 'höyry, löyly' ja sen vastineet muissa saamelaiskielissä voivat olla joko lainoja suomesta tai kantauralin sanan suoria jatkajia.