läpi

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *läpi

suomen läpi
karjalan läpi
vepsän läbi
vatjan läpi
viron läbi
eteläviron läbi
liivin le’b

Levikki ja merkitykset

suomi (part.) · suomi s. · karjala · vatja (lävi) · vatja läpi · viro (lävi) · viro läbi · liivi (lä’b) · liivi le’b

Itämerensuomalaisissa kielissä läpi toimii kaikkialla suhdesanana merkityksessä 'halki, kautta, lävitse'. Suomessa esiintyy lähinnä länsimurteissa myös substantiivi läpi (gen. läven) 'aukko', jonka vastine etelävirossa (lävi, paikoin läbi) merkitsee oviaukkoa tai kynnystä. Heikkoasteisen vartalon yleistäneet vatjan ja pohjoisviron yleiskielen lävi, murteissa läve, merkitsevät vain 'kynnystä'. Liivissä lä’b on 'ikkuna' (myös tässä perusmuoto on yleistetty taivutusvartalon mukaiseen asuun; säännönmukaisesti odottaisi taivutusta le’b : gen. lä’b < *läpi : *läben).

Alkuperä

Läpi on alkuaan substantiivi merkityksessä 'reikä, aukko'. Suhdesana läpi on luultavasti tämän vanha latiivimuoto (varhaiskantasuomen *läpə-j 'reikään'); muita kivettyneitä taivutusmuotoja ovat lävitse ja läpeensä (sekä liivin le’bbõ < myöhäiskantasuomen *läpihen 'läpi').

Läpeä voinee pitää uralilaisena perintösanana, koska sillä näyttää olevan vastine marissa, lep 'aukile; aivot, ydin'. Marin вуйле́п on 'päälaki, kiire', леплу́ 'päälaen luu'. Marin lep-sanan merkitys lienee erikoistunut ensin mainitun yhdyssanan (wuj-lep) pohjalta, jonka merkitys alun perin on siis "pää-aukko".