EVE:kylpeä

From Sanat

Etusivutunnus madallettuna.jpg

kylpeä

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *külpe-

  • suomen kylpeä
  • karjalan kylpie
  • vepsän kül’pta
  • vatjan tšülpiä
  • viron '
  • eteläviron külbmä?
  • liivin gilbõ?

Levikki ja merkitykset

suomi
karjala
vatja
liivi
Pohjoisissa itämerensuomalaisissa kielissä ja vatjassa kylpeä-verbillä on viitattu yleensä saunomiseen, saunassa peseytymiseen ja vihtomiseen; nykysuomessa on kylpyammeiden myötä yleistynyt ammeessa kylpemisen merkitys. Karjalassa, lyydissä ja vepsässä verbiä käytetään myös avovedessä uimisesta ja kastautumisesta; liivin verbillä gilbõ ~ gilgõ tämä merkitys on yksinomainen. Eteläviron muoto külbmä ’kylpeä’ on peräisin vain yhdestä lähteestä (Oskar Looritsilta) ja perustuu ehkä erehdykseen; etelävirossa on külbmä 'kylvää'.

Alkuperä

Kylpeä-verbille ei tunneta varmoja vastineita itämerensuomen ulkopuolelta. Permiläisten ja ugrilaisten kielten perusteella (esim. komin пывсьыны 'saunoa', udmurtin пыласькыны 'kylpeä, peseytyä', itähantin pöγəl- ja itämansin päγl- 'kylpeä, uida') voidaan kuitenkin olettaa kantauralissa olleen 'kylpemistä' merkitsevä verbi *pilkə- tai labiaalistunut *pülkə-, josta epäsäännöllisellä klusiilien paikanvaidoksella olisi voinut syntyä myös kantasuomen *külpe-. Toisaalta ottaen huomioon, että myös virosta kylpeä-verbin suora vastine puuttuu, mutta murteittain on käytössä verbi kümmelda ~ kümmeldada 'huuhdella itseään kylmällä vedellä saunomisen jälkeen', joka ilmeisesti on aiemman *külmele-asun kautta kylmä-adjektiivin johdos, voisi ajatella, että myös kylpeä olisi alkuaan vastaavaan merkitykseen muodostettu vanha johdos, joka olisi etymologisesti yhteydessä kylmä-adjektiiviin. Samanlainen merkitysyhteys on nähtävissä eräissä muidenkin uralilaisten kielten kylpemistä merkitsevissä verbijohdoksissa, kuten ersän экшелямс 'kylpeä, uida, viilentää itseään' (⇐ экше 'viileä, kylmä') ja niittymarin йӱштылаш 'uida, kylpeä, valella itseään' (⇐ йӱштӧ 'kylmä, viileä, pakkanen').