EVE:kuopia

From Sanat

kuopia

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *koo(p)pi-

  • suomen kuo(p)pia
  • karjalan kuopie
  • vepsän kobitasta
  • vatjan '
  • viron koobitsema
  • eteläviron koobitsõma
  • liivin '

Levikki ja merkitykset

Verbi kuopia tunnetaan kaikista suomen ja karjalan murteista. Perusmerkityksen 'kaivaa (jalallaan) maata' rinnalla verbillä on 'kaapimisen', 'puhtaaksi lakaisemisen' ja 'raapimisen' sävyjä.

Verbillä on samaa merkitsevä rinnakkaismuoto (iccE-johdoskorrelaatti) kuopita (preesens kuopitsee) suomen hämäläis- ja eteläpohjalaismurteessa. Sillä on laajemminkin vastineita, jotka eivät tosin merkitse aivan samaa: vepsässä ja etelävirossa lähinnä 'kaapia', etelävirossa myös 'käydä jalan' ja 'nussia'; viron länsimurteessa ja Viljandin alueella verbiä käytetään ilmaisemaan hidasta ja vaivalloista toimintaa.

(Tähän sanueeseen ennen yhdistetty liivin kū’opõ 'hoitaa' on laina lätin verbistä kopt 'hoitaa'.)

Alkuperä

Kaikki mainitut merkitykset selittyvät merkityksen 'kaivaa (jalallaan) maata' laajentumisen tuloksina. Merkityksen puolesta verbejä kuopia ja kuopita voisi pitää sanan kuoppa johdoksina, mutta tähän ei sovi ensin mainitun lyhyt -p-. Sama lyhyt -p- on myös kuopita-verbin viron variantin koovitsema taustalla. Näyttää siis siltä, että lyhyt -p- on verbissä alkuperäinen ja pitkä -pp- tarttunut siihen kuoppa-sanalta.

Kuopia-verbillä on kaksi mahdollista alkuperänselitystä. Se saattaa kuulua kantasuomen balttilaisiin lainoihin, jolloin sen lähtömuodon vastineita ovat liettuan kopti (preesens kopia ~ kopa ~ kapia ~ kapa) 'kuopia, kaapia, haravoida, lakaista' ja lätin kāpt (preesens kāpj) 'kaapia kokoon, luoda (lantaa), nokkia (jyviä)'. Etymologian ongelmana on, että balttilaisten kielten tutkijat pitävät pitkää vokaalia (liettuan o palautuu *ā:han) tässä sanassa luultavasti myöhäisenä ja liettuan lyhytvokaalisia preesensmuotoja kapia ja kapa alkuperäisimpinä, mutta kantasuomeen täytyy rekonstruoida pitkä *oo (joka voi palautua pitkään *aa:han).

Toisaalta kuopia voisi olla johdos sittemmin kadonneesta substantiivista *koopa 'sorkka tai kavio', sillä se sopisi hyvin lainaksi kantagermaanin sanasta *hōfaz, jota nykygermaanisissa kielissä jatkavat mm. ruotsin hov, saksan Huf ja englannin hoof 'kavio'.