kadota

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *kato-

suomen katoa
karjalan katuo
vepsän kadoda
vatjan katoa
viron kaduma
eteläviron kaoma
liivin ka’ddõ

Levikki ja merkitykset

Kadota-verbin alkuperäisempi variantti katoa on suomessa säilynyt esimerkiksi Vihdin murteessa. Karjalaa kaukaisemmissa sukukielissä katoa-verbin vastineet ovat tavallisia eikä myöhemmällä variantilla kadota ole lainkaan vastineita.

Merkitykset ovat kummallakin variantilla samat: katominen eli katoaminen tarkoittaa joko häviämistä, siis olemassaolon lakkaamista (kuolemista, sammumista) tai läsnäolon (näkyvissä tai löydettävissä olemisen) loppumista, taikka ainakin vähenemistä, pienenemistä. Nämä merkitykset kattavat koko itämerensuomen; vain inkeroismurteista ei tunneta vastinetta verbin kummallekaan variantille.

Alkuperä

Kantauraliin rekonstruoidaan verbivartalo *kad'a- 'jättää', josta on johdettu kantasuomen *kato-verbin aiempi muoto *kad'a-w-. Tällä *w-johtimella on yleisesti muodostettu aktiivisista verbeistä passiivisia: tällainen suhde on myös 'pois jättämisellä' ja 'pois jäämisellä', josta 'katoamiseen' on lyhyt matka.

Johtamatonta *kad'a- vartaloa jatkavat etäsukukielten vastineet: pohjoissaamen guođđit 'jättää; lähteä, jättää taakseen', ersän кадомс, niittymarin кодаш 'jättää', komin колявны 'jättää; jäädä', udmurtin кыльыны 'jäädä', pohjoishantin χăj 'jättää' (vastine kaikissa hantin kielissä), pohjoismansin χūľ- 'jättää' (vastine kaikissa mansin kielissä), unkarin hagy jättää' sekä tundranenetsin хаёсь 'jäädä' (vastine myös muissa samojedikielissä).