jalka

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *jalka

suomen jalka
karjalan jalka
vepsän jaug
vatjan jalka
viron jalg
eteläviron jalg
liivin jālga

Levikki ja merkitykset

Jalka merkitsee koko itämerensuomessa sekä jalkaterää että koko ihmisen alaraajaa tai eläimen raajaa. Monissa kiteytyneissä sanonnoissa yksiköllinen jalka merkitsee molempia jalkoja: kulkea jalan, pukea housut jalkaan, panna jalalla koreasti, sairastaa jalan päältä jne. Tätä pidetään jäänteenä parillisten ruumiinosien nimitysten aiemmasta, jo uralilaiseen kantakieleen kuuluneesta yksiköllisyydestä.

Ainakin useimmissa itämerensuomalaisissa kielissä, luultavasti kaikissa, jalkoja ovat myös erilaisten esineitten kannattavat tai tukevat osat (tuolin jalka, kivijalka, kuhilaan jalka jne.), siellä täällä yleisemminkin alaosat (nuotan jalka jne.). Viron ja eteläviron murteissa jalg voi merkitä yhtäältä myös askelta, toisaalta apulaista, juoksupoikaa.

Alkuperä

Jo uralilaisessa kantakielessä oli *jalka 'jalka, molemmat jalat'. Vastineita ovat pohjoissaamen juolgi, niittymarin йол ja mäkimarin ял 'jalka'. Ersän ялго, mokšan jalga ja unkarin gyalog merkitsevät 'jalan, jalkaisin' ja selittyvät johdoksina näistä kielistä kadonneesta jalkaa merkinneestä sanasta. Unkarin sanan gy- (ääntyy [ď]) on epäsäännöllinen, sillä kantauralin *j-n odotuksenmukainen jatkaja on unkarissa j-. Osassa unkarin murteita *j- on kuitenkin muuttunut gy-ksi, ja voidaan olettaa murteellisen asun gyalog levinneen sinnekin, missä muutosta ei tapahtunut ja syrjäyttäneen aiemman asun *jalog.