EVE:jänis

Sanatista

jänis

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *jänes

  • suomen jänis
  • karjalan jänis
  • vepsän jäniš
  • vatjan jänez
  • viron jänes
  • eteläviron jänes
  • liivin S jänds

Levikki ja merkitykset

suomi · karjala · vatja · viro

Sana merkitsee kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä jänistä (Lepus). Vertauksissa ja sanonnoissa sillä viitataan usein myös arkaan ihmiseen.

Alkuperä

Eteläisessä itämerensuomessa sekä suomen lounaismurteissa, lounaisissa välimurteissa ja pohjoismurteissa sana on e-vokaalinen jänes, mitä pidetään alkuperäisempänä kuin jänis-asua.

Sanan alkuperä on tuntematon, mutta tähän voi lisätä, että itämerensuomen vanhoista -es- ja -is-loppuisista perussanoista vastineita useammissa etäisemmissä sukukielissä on vain sanalla varis (lisäksi ilves-sanalla on vastine saamessa). Useimmat es: -ee- ja is: -ii-vartaloiset substantiivit on osoitettu balttilaisiksi tai germaanisiksi lainoiksi, kun taas es: -ekse- ja is: -ikse-vartaloiset kuten jänis ovat vailla tunnistettavaa lainanlähdettä. Niinpä jäniskin luultavimmin on kantasuomeen jostakin tuntemattomasta lähteestä (kadonneesta kielestä) saatu lainasana.