EVE:ihme

From Sanat

ihme

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *imeh

  • suomen ihme
  • karjalan imeh
  • vepsän '
  • vatjan ime
  • viron ime
  • eteläviron imeh
  • liivin i’m

Levikki ja merkitykset

suomi · karjala · vatja · viro · liivi

Sana merkitsee koko itämerensuomessa hämmästyttävää, kummallista tai yliluonnollista asiaa. Suomessa ja karjalassa sanaa käytetään paitsi substantiivina 'ihme' myös taipumattomana adjektiivina merkityksessä 'outo, kumma'. Karjalassa imeh voi olla lisäksi 'hymy, nauru', mutta itkuvirsissä toisaalta myös 'surullinen'. Muita suomen murteissa esiintyviä merkityksiä ovat 'hämmästys, kummastus' ja 'pula, kiipeli, hätä'. Virossa tavataan myös merkitys 'temppu'.

Alkuperä

Ihme on ilmeisesti uralilainen perintösana, jolla on vastineita saamen ja hantin kielissä. Kantasuomen sanan *imeh muodollisesti tarkka vastine on pohjoissaamen amas 'outo, vieras; hassu, kummallinen, omituinen' (saamen kielistä vastineet puuttuvat vain turjan- ja akkalansaamesta). Molemmat voidaan palauttaa asuun *imǝš, joka lienee vanha johdos. Johtamatonta perusvartaloa voisi edustaa eteläsaamen ipmie 'alitajunta, aavistus', joka palautuisi esisaamelaiseen asuun *imä ja kantauralin sanaan *jemä (eteläsaamen vastineen odottaisi kuinenkin säännönmukaisesti olevan j-alkuinen **jipmie). Tämän kantasanan vastineeksi sopii pohjoishantin jim ~ jem 'tabu'. Hantissa sanakanta esiintyy myös 'pyhää' merkitsevissä johdoksissa: pohjoishantin jemǝŋ, itähantin jimǝŋ 'pyhä'.