EVE:ihme

From Sanat

Etusivutunnus madallettuna.jpg

ihme

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *imeh

  • suomen ihme
  • karjalan imeh
  • vepsän '
  • vatjan ime
  • viron ime
  • eteläviron imeh
  • liivin i’m

Levikki ja merkitykset

suomi
karjala
vatja
viro
liivi
Sana merkitsee koko itämerensuomessa hämmästyttävää, kummallista tai yliluonnollista asiaa. Suomessa ja karjalassa sanaa käytetään paitsi substantiivina 'ihme' myös taipumattomana adjektiivina merkityksessä 'outo, kumma'. Karjalassa imeh voi olla lisäksi 'hymy, nauru', mutta itkuvirsissä toisaalta myös 'surullinen'. Muita suomen murteissa esiintyviä merkityksiä ovat 'hämmästys, kummastus' ja 'pula, kiipeli, hätä'. Virossa tavataan myös merkitys 'temppu'.

Alkuperä

Ihme on uralilainen perintösana, jolla on vastineita saamen ja hantin kielissä. Kantasuomen sanan *imeh muodollisesti tarkka vastine on pohjoissaamen amas 'outo, vieras; hassu, kummallinen, omituinen' (saamen kielistä vastineet puuttuvat vain turjan- ja akkalansaamesta). Molemmat voidaan palauttaa asuun *imiš, joka on vanha johdos. Johtamatonta perusvartaloa edustaa eteläsaamen ipmie 'epävarmuus', joka palautuu esisaamelaiseen asuun *imä ja säännöllisesti kantauralin sanaan *jemä. Tämän kantasanan vastine on pohjoishantin jim ~ jem 'tabu'. Hantissa sanakanta esiintyy myös 'pyhää' merkitsevissä johdoksissa: pohjoishantin jemǝŋ, itähantin jimǝŋ 'pyhä'.