humala

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *humala

suomen humala
karjalan humala
vepsän humal
vatjan umala
viron humal
eteläviron hummaĺ
liivin umāl

Levikki ja merkitykset

Merkitys 'humalakasvi, Humulus lupulus' tavataan kaikista itämerensuomalaisista kielistä. Lisäksi sanalla on ainakin suomessa, karjalassa, vepsässä ja liivissä merkitys 'päihtymys', mikä juontuu humalan käytöstä oluen mausteena.

Alkuperä

Lainaa germaanin – tarkemmin kanta- tai muinaisskandinaavin – sanasta *humalan-, josta on peräisin mm. ruotsin humle 'humala'. Humala on niin sanottu kulkusana, joka on lainautunut useisiin Euraasian kieliin, mahdollisesti alkujaan turkkilaisista kielistä, joissa sen vastine on esimerkiksi tšuvassin χumla 'humala'. Turkkilaiskielistä sana on lainattu unkariin asussa komló.