Etymologiadata:imsm:humala
*humala
Vastineet:
- Suomi: humala
- Karjala: humala
- Vepsä: humal
- Vatja: umala
- Pohjoisviro: humal
- Eteläviro: hummaĺ
- Liivi: umāl
mksm. *humala (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
humala (Agr; yl.) ’kasvi Humulus lupulus; päihtymys / Hopfen; Trunkenheit’, humalisto, humalainen, humaltua
~ ink hummāla ’humala(kasvi, -tila)’, humaltua ’päihtyä’ | ka humala ’humala’, humaltuo ’päihtyä’ | ly ve humal ’humala’, humalduda, -zuda ’päihtyä’ | va umala ’humala’, umaltua ’päihtyä’ | vi humal | li umāl ’humala, päihtymys’
~ ink hummāla ’humala(kasvi, -tila)’, humaltua ’päihtyä’ | ka humala ’humala’, humaltuo ’päihtyä’ | ly ve humal ’humala’, humalduda, -zuda ’päihtyä’ | va umala ’humala’, umaltua ’päihtyä’ | vi humal | li umāl ’humala, päihtymys’
todennäk. < germ, vrt. nr mr nt nn humle, mn humli, humla, isl humall, ags hymele, kas homele ’humala’ (lat humulus mahd. myös < germ); germ ? < sl hmelĭ < *hŭmelĭ ? < turk (1066) qumlak ’muratinkaltainen kasvi, josta hunajalla makeuttaen tehdään juomaa’, tšuv χumla ’humala’; turk taholta lainautunut useisiin sgr kieliin. On myös arveltu, että ksm:een samoin kuin germ taholle sana olisi lainautunut kaupankäynnin yhteydessä suoraan volganbolgaarista.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 150 (sm ~ ruots)
- Sjögren 1821 GS 1 27 (~ ruots ven), 29 (~ tšer tšuv)
- Renvall 1823 SSK 1 90 (sm < ruots)
- Grimm 1848 GeschD 432 (sm ~ lat)
- Ahlqvist 1856 WotGr 157 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 85 (+ ve)
- Hunfalvy 1864 NyK 3 22 (sm ? ~ md vog ostj unk)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 105 (sm ~ ve va vi li lp md tšer vog unk; ~ ruots tat jne.)
- Thomsen 1869 GSI 117 (ims < mn)
- Mikkola 1894 SUST 8 174 (+ ka; ? < ven)
- *Räsänen 1946 KV 25–26 199–201 (ims sk sl < turk)
- SKES 1955 86 (ims todennäk. < germ)
- Vasmer 1958 REW 3 250 (sl unk < turk; sm < sk)