heimo

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *haimo

suomen heimo
karjalan heimo
vepsän heim
vatjan õimo
viron hõim
eteläviron hõim
liivin aim

Levikki ja merkitykset

suomi · karjala · vatja · [ viro] · liivi · [1329#a ]

Sana on itämerensuomessa yleinen, mutta puuttuu silti suomen lounaismurteista ja eteläpohjalaismurteista, viron rannikkomurteesta ja eteläviron Mulkin murteesta. Heimo merkitsee kaikkialla sukua taikka tarkemmin joko perhettä tai kauempia sukulaisia, yleisesti myös yksittäistä sukulaista. Itäisen Suomenlahden rannikolla ja saarilla heimoiksi on kutsuttu ulkosaarelaisia, liivin vastine taas on merkinnyt myös mehiläisyhdyskuntaa.

Alkuperä

Laina balttilaisesta sanasta *šaimā, johon liittyvät (vain johdoskorrelaatteina, koska eivät aivan täydelleen vastaa tätä äänteellisesti) lätin saime 'palkolliset, suurperhe' ja venäjän семья (muinaisitäslaavissa сѣмья) 'perhe, pesue'. Johdos samasta kantaindoeurooppalaisesta muodosta on myös germaanisten kielten 'kotia' merkitsevä sana, ruotsin hem, saksan Heim ja englannin home. Liettuan šeima 'perhe; palkolliset, apuväki; pesye' (ja sen tavallisempi johdos šeimyna 'perhe; pesye; suku; asujamisto') kuuluu samaan indoeurooppalaiseen sanueeseen, mutta siinä on eri vokaaliaste (apofonia-aste e).