Etymologiadata:imsm:haimo
*haimo
Vastineet:
mksm. *haimo (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
heimo (Agr; etup. Karj) ’suku (laajalti ajateltuna); sukulainen; (vanh. kiel. myös) lanko / Sippe, Geschlecht; Verwandter; Schwager’, heimolainen, heimokunta
~ ink heimokot (mon.) ’oman kylän asukkaat, tuttavat’ | ka heimo ’heimo, suku; heimolainen, sukulainen’, heimo-, heimakunta ’sukukunta, suku’ | ly heimokund ’suku’ | ve heim, hīm (g. -on) ’sukulaiset, suku; sukulaisuus, heimolaisuus; heimo’, hīmokund ’heimokunta’ | va e̮imo ’suku; sukulainen’ | vi hõim (g. -u), (Wied myös) hõime ’heimo; sukulaisuus (et. naimisen kautta saatu); sukulainen’ | li aim (mon. āiməd, āimud) ’perhe; talonväki, talo; (mehiläis)parvi’ (sm > lpN hæiˈbmo ’suku (laajassa mielessä)’, In heäjmu ’sukulainen’)
~ ink heimokot (mon.) ’oman kylän asukkaat, tuttavat’ | ka heimo ’heimo, suku; heimolainen, sukulainen’, heimo-, heimakunta ’sukukunta, suku’ | ly heimokund ’suku’ | ve heim, hīm (g. -on) ’sukulaiset, suku; sukulaisuus, heimolaisuus; heimo’, hīmokund ’heimokunta’ | va e̮imo ’suku; sukulainen’ | vi hõim (g. -u), (Wied myös) hõime ’heimo; sukulaisuus (et. naimisen kautta saatu); sukulainen’ | li aim (mon. āiməd, āimud) ’perhe; talonväki, talo; (mehiläis)parvi’ (sm > lpN hæiˈbmo ’suku (laajassa mielessä)’, In heäjmu ’sukulainen’)
< baltt, vrt. liett šeimà ’perhe, vanhemmat lapsineen; talonväki’, latv saime ’talonväki; perhe (laajassa mielessä)’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 138 (sm ~ vi)
- Sjögren 1832 GS 1 486 (+ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 141 (sm ~ va vi)
- Thomsen 1869 GSI 116 (+ li)
- Thomsen 1890 BFB 222 (+ ka ve; < baltt)
- Kalima 1936 BL 99
- SKES 1955 64 (+ ly; sm > lp)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Donner 1884: 266 | ← esilt *šaima vrt. lt šeimýna ’palvelusväki, talous’, lv saime pr seimins ’talonväki, perhe’ eikä (Thomsen) ← sk | |||||
| Thomsen 1890: 103 123 222 | + | + | Tarkennus: vrt. myös lt šeimà ’perhe; palkolliset, apuväki; pesye’ | Lt ei → sm ei (ainoa tapaus); o-päätteinen muoto on voitu abstrahoida vartalosta, joka liettuassa on useissa o-feminiinien paradigman muodoissa o-päätteinen; ba sanat ovat merkitykseltänsä lähempänä ims sanaa kuin äänteellisesti mahdollinen kge lähtömuoto *haima- > sa Heim, go haims, msk heimr ’kylä, koti, kotiseutu’ | ||
| Nieminen 1934 FUF: 16–22 | + | Tarkennus: < ksm *heima ← ba | Sm murteissa ja karjalassa esiintyvä -a-llinen muoto on alkuperäinen ja yleisempi o-llinen muoto johdos | |||
| Kiparsky 1968 Vir: 311–2 | + | Puolesta | Liivin vastineen ai- voi olla sanan lv saime vaikutusta | |||
| Toporov 1980: 154 | + | Puolesta | Ba lähtömuodon kentum-variantista > sm kaima | |||
| Larsson 1981 ASLU (3:2): 25–6 | + | Puolesta | Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja l. uusia nimiä jo vanhastaan tunnetuille asioille. | |||
| SEJL 2007: s.v. šeima | + | Puolesta | Lv saime ja misl сѣмья viittaavat -ai-diftongin aiemmuuteen -ei-hin nähden, mitä ims. lainaedustuskin tukee | |||
| Heikkilä 2013 Vir: 585 | + | Puolesta | Kehityksen *ai > ei osassa vastineita on laukaissut sananalkuinen mksm. *š | |||
| Kallio 2014 FFF: 159 | + | Puolesta | Myös leivun aim viittaa kantasuomen asuun *haimo | |||
| Schalin 2016 HistoSphist: 249 | + | Puolesta | Sm heimo, vi hõim on takavokaalistunut uudelleen |
Hylätty etymologia: ← ge : kge *haima-, vrt. sa Heim, go haims, msk heimr ’kylä, koti’, ks. Thomsen 1890: 28; Ritter 1993: 92
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli