Etymologiadata:imsm:haimo

From Sanat

*haimo

Vastineet:

mksm. *haimo (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:haimo/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Donner 1884: 266 ← esilt *šaima vrt. lt šeimýna ’palvelusväki, talous’, lv saime pr seimins ’talonväki, perhe’ eikä (Thomsen) ← sk
Thomsen 1890: 103 123 222 + + Tarkennus: vrt. myös lt šeimà ’perhe; palkolliset, apuväki; pesye’ Lt ei → sm ei (ainoa tapaus); o-päätteinen muoto on voitu abstrahoida vartalosta, joka liettuassa on useissa o-feminiinien paradigman muodoissa o-päätteinen; ba sanat ovat merkitykseltänsä lähempänä ims sanaa kuin äänteellisesti mahdollinen kge lähtömuoto *haima- > sa Heim, go haims, msk heimr ’kylä, koti, kotiseutu’
Nieminen 1934 FUF: 16–22 + Tarkennus: < ksm *heima ← ba Sm murteissa ja karjalassa esiintyvä -a-llinen muoto on alkuperäinen ja yleisempi o-llinen muoto johdos
Kiparsky 1968 Vir: 311–2 + Puolesta Liivin vastineen ai- voi olla sanan lv saime vaikutusta
Toporov 1980: 154 + Puolesta Ba lähtömuodon kentum-variantista > sm kaima
Larsson 1981 ASLU (3:2): 25–6 + Puolesta Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja l. uusia nimiä jo vanhastaan tunnetuille asioille.
2007 SEJL: s.v. šeima + Puolesta Lv saime ja misl сѣмья viittaavat -ai-diftongin aiemmuuteen -ei-hin nähden, mitä ims. lainaedustuskin tukee
Heikkilä 2013 Vir: 585 +   Puolesta Kehityksen *ai > ei osassa vastineita on laukaissut sananalkuinen mksm. *š
Kallio 2014 FFF: 159 +   Puolesta Myös leivun aim viittaa kantasuomen asuun *haimo
Schalin 2016 HistoSphist: 249 + Puolesta Sm heimo, vi hõim on takavokaalistunut uudelleen

Hylätty etymologia: ← ge: kge *haima- > sa Heim, go haims, msk heimr ’kylä, koti’ , ks. Thomsen 1890: 28; Ritter 1993: 92

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:haimo