Etymologiadata:imsm:haimo

*haimo

Vastineet:

• Suomi: heimo
• Karjala: heimo
• Vepsä: heim
• Vatja: õimo
• Pohjoisviro: hõim
• Eteläviro: hõim
• Liivi: aim

mksm. *haimo (P.K.)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen

Lähde, s.					Väite	Argumentit
Donner 1884: 266					← esilt *šaima vrt. lt šeimýna ’palvelusväki, talous’, lv saime pr seimins ’talonväki, perhe’ eikä (Thomsen) ← sk
Thomsen 1890: 103 123 222	+	+			Tarkennus: vrt. myös lt šeimà ’perhe; palkolliset, apuväki; pesye’	Lt ei → sm ei (ainoa tapaus); o-päätteinen muoto on voitu abstrahoida vartalosta, joka liettuassa on useissa o-feminiinien paradigman muodoissa o-päätteinen; ba sanat ovat merkitykseltänsä lähempänä ims sanaa kuin äänteellisesti mahdollinen kge lähtömuoto *haima- > sa Heim, go haims, msk heimr ’kylä, koti, kotiseutu’
Nieminen 1934 FUF: 16–22	+				Tarkennus: < ksm *heima ← ba	Sm murteissa ja karjalassa esiintyvä -a-llinen muoto on alkuperäinen ja yleisempi o-llinen muoto johdos
Kiparsky 1968 Vir: 311–2	+				Puolesta	Liivin vastineen ai- voi olla sanan lv saime vaikutusta
Toporov 1980: 154			+		Puolesta	Ba lähtömuodon kentum-variantista > sm kaima
Larsson 1981 ASLU (3:2): 25–6		+			Puolesta	Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja l. uusia nimiä jo vanhastaan tunnetuille asioille.
2007 SEJL: s.v. šeima			+		Puolesta	Lv saime ja misl сѣмья viittaavat -ai-diftongin aiemmuuteen -ei-hin nähden, mitä ims. lainaedustuskin tukee
Heikkilä 2013 Vir: 585	+				Puolesta	Kehityksen *ai > ei osassa vastineita on laukaissut sananalkuinen mksm. *š
Kallio 2014 FFF: 159	+				Puolesta	Myös leivun aim viittaa kantasuomen asuun *haimo
Schalin 2016 HistoSphist: 249	+				Puolesta	Sm heimo, vi hõim on takavokaalistunut uudelleen

Hylätty etymologia: ← ge: kge *haima- > sa Heim, go haims, msk heimr ’kylä, koti’ , ks. Thomsen 1890: 28; Ritter 1993: 92

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli