EVE:hauki
hauki
Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio
Kantasuomen *hauki
- suomen hauki
- karjalan hauki
- vepsän haug’
- vatjan autši
- viron haug
- eteläviron hauǵ
- liivin aig
Levikki ja merkitykset
Hauki esiintyy kaikissa itämerensuomen murteissa ja sen merkitys on joka puolella sama, 'Esox lucius'.
Alkuperä
Haukea on esitetty lainaksi niin balttilaisesta kuin slaavilaisestakin lähtömuodosta. Myös saksan Hecht 'hauki' kuulostaa samansuuntaiselta, mutta mikään sen tunnetuista äänteellisistä esivaiheista ei sovi hauen lähtömuodoksi.
Balttilaisetymologian ongelmana on spekulatiivisuus: oletettu lähtömuoto ei ole säilynyt missään balttilaisessa kielessä, joten se täytyisi rekonstruoida johdokseksi latvian verbin šaut 'sysätä, lykätä; lyödä, iskeä; ampua; rynnätä, juosta' vastineesta (joka tulee kantaindoeuroopan *ḱeuH-juuresta). Perusteluna on se, että myös slaavilainen 'hauki'-sana, jota edustavat esim. puolan szczuka, sloveenin ščuka, keskisen eteläslaavin štuka ja venäjän щука, on mahdollisesti johdettu saman verbin s-alkuisesta äännevariantista (kantaindoeuroopan *sḱeuH-). Tällainen johdosetymologia ei kuitenkaan ole mitenkään ilmiselvä.
Slaavilaisen selityksen ongelmana puolestaan on kronologia: äännesuhteidensa perusteella hauen olisi pitänyt lainautua jo hyvin varhaiseen kantasuomen vaiheeseen, mutta slaavilaisen sanan suhteellisen myöhäisenä pidetystä äännekehityksen vaiheesta.
Mahdollisesti hauki on saatu sekä kantaslaaviin että kantasuomeen yhteisestä lähteestä, jostain jo kadonneesta muinaiskielestä.