Etymologiadata:imsm:hauki
*hauki
Vastineet:
mksm. *hauki (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hauki (: hauen, murt. hauin, havin; Schr 1637; yl.) ’Hecht’, haues-, hauis-, hauki-, hau’usliha(s), haukiainen, haukinen ’käsivarren lihas’
~ ink hauki (g. hauvven) | ka hauki; haukine ’pieni hauki; hauislihas’ | ly haug(i) (mon. -id) | ve hauǵ, houǵ (mon. -id) | va autši (mon. audžid, aud́id), (Kukk) hauki (g. havvē) | vi haug (mon. havid), murt. havi | li aig (mon. āigəd, āigud) ’hauki’. — Sm > lpN hawˈgâ (Lu) id.
~ ink hauki (g. hauvven) | ka hauki; haukine ’pieni hauki; hauislihas’ | ly haug(i) (mon. -id) | ve hauǵ, houǵ (mon. -id) | va autši (mon. audžid, aud́id), (Kukk) hauki (g. havvē) | vi haug (mon. havid), murt. havi | li aig (mon. āigəd, āigud) ’hauki’. — Sm > lpN hawˈgâ (Lu) id.
Arveltu lainaksi sl taholta: < kantasl *šč(i̯)aukā (> ven ščúka ’hauki’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 118a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 83 (+ ve)
- VW 1 1874 165 (+ li; ~ lp)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 158 (lp < sm)
- Kettunen 1940 SmMurt 3 282 (+ ink ka ly)
- SKES 1955 62
- Koivulehto 1990 ImsKielik 151 (< sl)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ariste 1971 СФУ: 257 | ← sbstr |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Viitso 1982 ImsSymp: 78 | ← sl *sťauka ~ *sḱauka (< ksl *skeuka) > ven ukr blg щука id. | |||||
| Koivulehto 1990 ImsKielik: 151 | + | Tarkennus: ← ksl *šč(j)aukā t. < vksm *šävkä ← (v)ksl *ščeukā | Ennen ksm muutosta š > h ja slaavin "ensimmäisen palatalisaation" jälkeen on lainautunut myös hirsi; myös vilja voi kuulua samaan kerrostumaan; vokaaliedustukseen hauki < vksm *šävkä vrt. sm talvi, psaa dálvi < vksm *tälvä | |||
| Viitso 1990 ImsKielik: 143 | + | Tarkennus: ← sl *sčeuka ~ *ščauka (< ksl *skeuka) | Vrt. myös polabin stäuko | |||
| Viitso 1992 FuGeSl: 186 | + | Puolesta | Ksm š > h myös sl lainassa halea | |||
| Liukkonen 1999: 40–2 | - | - | Vastaan | Kantaslaavia puhuttiin kaukana kantasuomesta, ja kun kontakti itämerensuomeen alkoi 6. vuosisadalla, sl muotona oli jo diftongiton ščuka, ja ksm š > h -muutos oli päättynyt | ||
| Kallio 2006 SlHels 27: 159–63 | + | + | Puolesta | Mikäli myös rauta ja rouhia ovat ← sl, niissäkin edustuu kantaslaavin diftongi; ven joennimi Луга ← sm Laukaa on myös lainautunut ennen yleisslaavilaista monoftongisoitumista; novgorodinslaavissa diftongit saattoivat säilyä hyvinkin pitkään [ks. tarkemmin]; muutama kantaslaavin sana on voinut lainautua jo kaukokauppayhteyksien mukana ilman väestöjen naapuruutta | ||
| Koivulehto 2006 SlHels 27: 180–82 192 | + | + | + | Puolesta | Lainan suhteellisen korkeaan ikään viittaa myös ims e-vartalo lähtökielen a-vartalon edustuksena, vrt. virsi, reisi ← kba *virtas, *raitas; "ensimmäinen palatalisaatio" saattoi olla suhteellisen varhainen [ks. tarkemmin]; kantaslaavilainen diftongi edustuu myös lainoissa jäytää ja Väinä; isojen kalojen nimistä on lainautunut myös lohi; sl sana on lainautunut myös mordvaan, komiin ja unkariin; myös saamen *multi ’tuhkasta ja poronrasvasta valmistettu saippua’, čuorpmas ’rakeet’, muohtti- ’sataa lunta’ ja guoppar ’sieni’ saattavat olla kantaslaavista | |
| Koivulehto 2008 FS Kortlandt: 313 318 | + | Puolesta | Saman kerrostuman slaavilaislaina on myös kylki | |||
| Gliwa 2009 StEtCrac: 193–7 | - | Vastaan | Peruselintarvikkeet kuten hauki eivät ole olleet kaukokauppatavaraa | |||
| Kallio 2012 SUST 266: 233 | + | Puolesta | Sanat ovat voineet levitä roomalaisella rautakaudella Venäjän jokia pitkin käydyn kaupan mukana | |||
| Junttila 2015: 244-5 255 | - | - | Vastaan | Hauen lainautumishetken jälkeen olisi oletettava kuluneen kaksi pitkää rekonstruktiojaksoa, joille ei tarvitse ajoittaa yhtään sl lainaa: ksm š > h ‑muutosta edeltäviä mutta ti > ci ‑muutoksen jälkeisiä (ts. kaikkia ba lainoja myöhäisempiä) sl lainoja ei ole esitetty, vaikka näitten muutosten välillä ehti kulua pitkä aika; substituutio ksl *ščaukā → vksm *šavki edellyttää lainautumista jo silloin, kun väljään vokaaliin päättyviä, pitkän ensitavun sisältäviä sanamuotoja lainattiin yleisesti e-vartaloina, jolloin sen täytyisi olla vanhempi kuin suuri osa balttilaislainoja; hauki ja hirsi ovat toistaiseksi ainoat š > h -muutosta edeltäviksi ehdotetut sl lainat, ja kokonaisen lainasanakerrostuman olettaminen kahden mahdollisen etymologian perusteella ei ole luotettava deduktiivinen päätelmä. | ||
| Junttila 2016 Ba: 221 228-9 | - | x | Vastaan | Useimmat tarjotut varhaiset sl lähtömuodot eivät olennaisesti eroa niille kantasuomen ba lainojen lähtökieleen rekonstruoitavista muodoista, kun kantaslaavikin ymmärretään ba kantakielen perilliseksi |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Liukkonen 1999: 40–2 | + | + | ei (Ariste) ← sbstr eikä (Viitso Koivulehto) ← ksl vaan ← ba *šaukē vrt. lt šáuti, murt. šiau-, lv šaut, murt. saut ’ampua; rynnätä’ | Ba substantiivin lähtömerkitys ’ampaisija’, onhan hauki tunnettu erityisen nopeana, äkillisesti hyökkäävänä ja pitkiä matkoja taittavana petokalana; ba verbi ~ mksl совати ’heittää, lingota’ ⇐ ie *sḱeu- ~ *sḱēu- ’heittää; ampua; työntää’; lähtömuodosta on muodostettu lt joennimi Šaukupis; *šaukē on -k-johdos kuten lt lydekà, lv līdaka ’hauki’ ~ lydis ’juoksu; loikka’; sl ’hauki’ < *skeu-kā on johdos saman ie juuren variantista *skeu- ~ *skēu-, tällainen satem–kentum-vaihtelu on baltoslaavin sisällä tavallista | ||
| Rédei 2000 LU: 227 | - | - | Vastaan | [Kanta]suomalaiset tuskin olisivat lainanneet balteilta kalannimeksi abstraktimerkityksisen deverbaalijohdoksen (vaan kalannimen); oletetulla lähtömuodolla ei tunnettuja vastineita | ||
| Gliwa 2009 StEtCrac: 193–7 | + | Puolesta | Lähtömuotoon voivat palautua myös liettualaiset suonnimet Šaukbalė ja Šaukys ja niitynnimet Šaukės ja Šaukančioji entisten järvien niminä, sekä latvialainen järvennimi Saukas ezers, mikäli Sauka sen rannalla on saanut nimensä järveltä eikä päinvastoin [ks. tarkemmin]; myös balttilaiskielten ’kastematoa’ merkitsevä sana on kā- ~ kē-johdos [ks. tarkemmin] | |||
| Saarikivi 2009 SUST 258: 116 | + | Puolesta | Vaihtoehtoisesti voidaan olettaa, että lähtömuotojen vastineet ovat olleet olemassa myös niissä balttilaismurteissa, joista kantasuomi on omaksunut balttilaislainoja, mutta kadonneet tunnettujen balttilaiskielten edeltäjistä. | |||
| Kallio 2012 SUST 266: 233 | - | Vastaan | Olettamalla lähtömuodoksi kadonneita balttilaisia sanoja on periaatteessa mahdollista esittää mitä tahansa ims sanaa balttilaisperäiseksi | |||
| Junttila 2015: 244-5 | + | Puolesta | Mikäli lv šaut = lt murt. šiau‑ (< kba *šeu-; vrt. lt šauti < kba *šau-, msl сути, совати < kba *šeu- t. *šau-) sekä ven щука ’hauki’ (< varhainen ksl *skeukā < kba *škeukā) ja slov ščukati ’veistää’ palautuvat samaan ie *ḱewH- ~ *sḱewH- juureen, jonka merkitys on ’heittää, ampua, työntää’, vaihtelee juuressa s mobile; jos palataalisuus on kadonnut sananalkuisista sḱ-yhtymistä jo kantaindoeuroopassa, ba verbit ⇐ie *ḱewH- ja ven щука ⇐ ie *sḱewH-; kantabaltissa on muodon *škeukā ’hauki’ rinnalla voinut olla myös s mobileton asu *šeukā, josta → vksm *šävkä > sm hauki. | |||
| Junttila 2016 Ba: 221 228-9 | + | Tarkennus: ← ba *šeukā | Balttilaislainojen lähtökielessä esiintyvällä vartalolla on vastine itäbaltissa, mutta päätteellä slaavissa; samalla tapaa hajanainen edustus on sanojen kekäle ja ?kylki lähtömuodoilla |
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli