hakea

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *hakë-

suomen hakea
karjalan hakie
vepsän '
vatjan akõa
viron hagema
eteläviron hagõma
liivin '

Levikki ja merkitykset

Vastineiden merkitykset eri itämerensuomalaisissa kielissä ovat varsin kirjavia. Perusmerkitys suomen, karjalan ja vatjan vastineilla on 'etsiä; noutaa; tavoitella'. Karjalassa, jossa verbi tunnetaan vain osassa varsinaiskarjalan murteita, sitä käytetään myös lehmän tai poron kiimaa ilmaisemassa. Vatjassa akõa merkitsee myös 'poimia marjoja'. Viron sanalla on vain osassa murteita merkitys 'etsiä, noutaa, hakea'; muita viron murremerkityksiä ovat 'huutaa, huutaen puhua, torailla', 'pyytää kalaa suurilla verkoilla (joihin kalat ajetaan)' sekä 'kiireesti ryhtyä, tarttua jhk'. Viron yleiskielessä hagema on käytössä lähinnä oikeudellisessa merkityksessä 'hakea oikeusteitse, nostaa kanne'. Eteläviron vastineen hagõma ensisijaisia merkityksiä ovat 'moittia (koiraa); kieltää (lasta)', muita merkityksiä ovat 'kahmia, ahnehtia' ja 'koota, kerätä'.

Alkuperä

Kantasuomen sana on luultavasti hyvin varhainen germaaninen laina. Sana on lainattu kantagermaanin verbin *sōkjan varhaisemmasta (paleogermaanisesta) asusta *sāk(e)jan. Tämän verbin jatkajia ovat muun muassa gootin sōkjan, muinaisskandinaavin sœkja, ruotsin söka, saksan suchen ja englannin seek 'etsiä'. Lainautuminen on tapahtunut sekä ennen kantagermaanista vokaalinmuutosta *ā > *ō että kantasuomen äänteenmuutosta *š > h.