haaksi

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *hakci

suomen ha(a)ksi
karjalan '
vepsän '
vatjan '
viron '
eteläviron '
liivin '

Levikki ja merkitykset

Nykysuomessa haaksi ja sen variantit haksi, haahti, hahti ovat verraten harvinaisia, mutta vanhassa kirjasuomessa niitä käytettiin yleisesti merkityksessä 'laiva, alus', joka näkyy edelleen yleisestä yhdyssanasta haaksirikko.

Muita, myöhempiä merkityksiä ovat 'pitkä, laiha ihminen' ja 'huono esine tai ihminen' ja (variantille haahti) 'laivaa muistuttava pilvi'.

Alkuperä

Vastineita ei haahdelle tunneta suomen ulkopuolelta, mutta taivutuksen perusteella se on palautettu kantasuomeen saakka. Vartalovaihtelu -(k)si : -(h)te- nimittäin kuuluu sanoihin, jotka kantasuomessa oli jo ennen äänteenmuutosta *ti > *ci (josta > suomen si). Haahden vastineeksi on myös arveltu ersän sanaa чакш 'pata, ruukku' ja mokšan sanaa čakš 'siru, sirpale', mutta äänteellisesti sanat eivät sovi säännöllisiksi vastineiksi. Merkityserokin on huomattava: laivaa merkitsevät sanat liittyvät etymologisesti kyllä usein puisia astioita merkitseviin sanoihin, mutta mordvalaiset sanat viittaavat vain saviastioihin. Niinpä ne lienevät eri lähtöä kuin haaksi.