höyhen

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *heühen

suomen höyhen
karjalan heyhen
vepsän höuneh
vatjan eve
viron ehme(s)←
eteläviron '
liivin '

Levikki ja merkitykset

Höyhen-sanalla on vastineet kaikkialla pohjoisessa itämerensuomessa, vatjassa ja läntisessä virossa saarten murteista keskimurteisiin. Merkityskin on sama, 'pieni sulka, untuva'. Viron keskimurteessa siitä on metaforisesti kehittynyt myös merkitykset 'haituva, höytyvä, pieni karva, kuitu'.

Alkuperä

Sana on kokenut hyvin monenlaisia äänteenmuutoksia eri itämerensuomalaisissa murteissa, koska sen kantamuodossa *heühen oli niin paljon muutosalttiita äänteitä: kaksi h:ta, diftongi -eü- ja harvinaisehko pääteaines.

Sanalla on vastineet myös itäisissä saamelaiskielissä inarinsaamesta turjaan: inarinsaamessa soovsâ 'karva'.

Kantasuomen asuksi voisi eräitten viron ja karjalan muotojen pohjalta rekonstruoida myös *heühten, jolloin sana selittyisi johdokseksi *heühtV-kantaisesta verbistä, jota virossa vastaisi ehtida 'koristautua, koristella'. Tämä verbi selittyisi balttilaiseksi lainaksi verbistä, jota liettuassa vastaa šiaušti 'nostaa (hiukset, karvat, höyhenet) pystyyn, pörhöttää; saada vedenpinta väreilemään t. aaltoilemaan; riepottaa; nyhtää rikki; vanuttaa, huovuttaa; suututtaa, ajaa karvat pystyyn; nostattaa, yllyttää; tehdä vastarintaa; pullistella, ylpeillä; väristä' ja lätissä šaust 'piiskata, ruoskia', refleksiivisenä šausties 'nostaa karvansa pystyyn'. Tällä verbillä ei ole tunnettuja vastineita itäbalttilaisten kielten ulkopuolella, mutta epäsuorana todisteena sen kantabaltoslaavilaisuudesta (ja kantasuomen balttilaislainan lähtömuodolle riittävästä iästä) on mahdollinen johdos keskisessä eteläslaavissa, susmat 'pörröinen; rypistynyt'.

Vaikka kantasuomen asussa ei olisikaan t-äännettä eikä se liittyisi viron ehtima-verbiin, voi höyhenen selittää lainaksi balttilaisesta sanueesta, sillä tällöin lähtömuodoksi sopisi balttilaisella men-johtimella muodostettu substantiivi. Tällaisella *šeus-men-sanalla ei ole tunnettuja vastineita, joten lainaetymologia jää epävarmaksi.