EVE:arto

From Sanat

arto

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *arta

  • suomen aarto, arta
  • karjalan oarta
  • vepsän ard
  • vatjan aarto
  • viron ardu⇐
  • eteläviron ardu⇐
  • liivin '

Levikki ja merkitykset

Aarto vastineineen pohjoisessa itämerensuomessa ja vatjassa merkitsee haasian tapaista, kahdesta tai useammasta kannatinpuusta ja niiden välisestä orresta koostuvaa viljan, verkkojen tai lihan kuivatustelinettä. Aunuksen karjalassa sana merkitsee myös käsipuuta, kaidetta. Sanaa ei ole tavattu hämäläismurteista, pohjalaismurteista Peräpohjolaa lukuunottamatta eikä inkeroisesta.

Viron keskimurteen ja eteläviron Mulkin murteen ardu ~ artu 'rakennuksen seinää vasten nojautuva katos karjasuojana tai varastona' on varmaankin alkujaan johdos aarto-sanan kadonneesta vastineesta, mutta näiden sanojen äännesuhteet ovat epäsäännölliset ja vailla selitystä. Viron sanojen vastineeksi sopii parhaiten suomen sanan variantti arta, mutta se tavataan vain Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta (1. vihko 1866), jossa on mukana tekijän itse konstruoimia sanamuotoja.

Alkuperä

Aarto on selitetty balttilaiseksi lainaksi, jonka lähtömuotoa nykybalttilaisissa kielissä vastaavat liettuan ardas 'orsi ladossa; paikka kahden orren päällä, orsilla kuivatettavan pellavan tai viljan mitta; laivan maston poikkipuu' ja lätin monikollinen ārdi 'paksut orret tuvassa, keittiössä, saunassa tai riihessä päreiden, vaatteiden ym. kuivattamiseksi tai lihan savustamiseksi'. Toisaalta erilähtöiset liettuan žardas 'riuku; korkea riukurakennelma, johon ripustetaan kuivumaan pellavaa ja herneitä; nikkaroitu teline; aitaus, haka' ja lätin zārds 'jalusta t. teline herneiden, pellavansiementen yms. kuivattamiseen; polttorovio' sekä näiden slaavilaiset vastineet, mm. venäjän зород 'auma, suova; aidattu alue' tulevat merkitykseltään vielä lähemmäs itämerensuomen sanoja, mutta tämä sanue ei alkukonsonanttinsa takia sovi lainanlähteeksi. Balttilaiset sanueet ovat varmaankin jo varhain kietoutuneet toisiinsa ja vaikuttaneet toistensa merkityksiin.

Tässä sanassa a:n piteneminen on vailla selitystä. Se saattaisi johtua jonkin toisen, äänteellisesti ja merkityksen puolesta läheisen sanan vaikutuksesta, mutta ei ole tiedossa, mikä tällainen sana voisi olla.