Etymologiadata:imsm:arta
*arta
Vastineet:
- Suomi: aarto, arta
- Karjala: oarta
- Vepsä: ard
- Vatja: aarto
- Pohjoisviro: ardu⇐
- Eteläviro: ardu⇐
- Liivi:
mksm. *arta < kksm. *arta (S.J.)
SSA:n sana-artikkeli
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Thomsen 1890: 159 | - | ? ← ba vrt. lt mon. ardaĩ (àrdai?) 'pellavankuivatusorret', lv mon. ārdi 'riihenparret; kuivausorret' | Merkitysvastaavuus on ongelmallinen | |||
| Kalima 1928 Vir: 102–3 | + | Puolesta | Suomen seivästä t. riukua merkitsevistä sanoista balttilaisperäisiä ovat myös malka, orsi, pahla, seiväs ja vaaja | |||
| Nieminen 1945 Vir: 530–1 | - | Vastaan | Balttilaisista as-maskuliineista ja a-neutreista ei lainautunut o-päätteisiä muotoja kuten aarto | |||
| LEW 1955–62: s.v. ardas | + | Puolesta | Ba lähtömuoto ⇐ lt ardýti, lett. ārdīt 'erottaa' | |||
| ALEW 2015: s.v. arta | x | Tarkennus: vrt. myös varhaislt arta 'purjeen raaka' ellei tämä ← ims | ||||
| Junttila 2015: 174, 197 | + | + | Puolesta | Sanalla on tavallisia a-päätteisiä muotoja kuten arta, josta (a)arto voi olla johdos; merkitysyhteys on riittävän selvä |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Mksm. rekonstruktiossa ei mielestäni tarvitse olettaa pitkää vokaalia mahdolliseksi, sillä *arta näyttää selvältä.--Sjunttila (keskustelu) 2. tammikuuta 2023 kello 21.01 (EET)
Viron ardu pitäisi merkitä johdokseksi ja kopioida myös eteläviron kohdalle, koska Mulkissa on ardu ~ artu. --Sjunttila (keskustelu) 2. tammikuuta 2023 kello 20.56 (EET)
- Siirretty, laajennettu ja merkitty.
- Aika paikalliselta sanalta muuten näyttää Virossa VMS:n tietojen mukaan. Lienee joko lainaa mulki → länsiviro tai länsiviro → mulki? mutta hyvin paha sanoa, kummin päin. --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. tammikuuta 2023 kello 22.15 (EET)