Etymologiadata:imsm:arta

From Sanat

*arta

Vastineet:

mksm. *arta < kksm. *arta (S.J.)


SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:arta/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1890: 159 - ? ← ba vrt. lt mon. ardaĩ (àrdai?) 'pellavankuivatusorret', lv mon. ārdi 'riihenparret; kuivausorret' Merkitysvastaavuus on ongelmallinen
Kalima 1928 Vir: 102–3 + Puolesta Suomen seivästä t. riukua merkitsevistä sanoista balttilaisperäisiä ovat myös malka, orsi, pahla, seiväs ja vaaja
Nieminen 1945 Vir: 530–1 - Vastaan Balttilaisista as-maskuliineista ja a-neutreista ei lainautunut o-päätteisiä muotoja kuten aarto
LEW 1955–62: s.v. ardas + Puolesta Ba lähtömuoto ⇐ lt ardýti, lett. ārdīt 'erottaa'
ALEW 2015: s.v. arta x Tarkennus: vrt. myös varhaislt arta 'purjeen raaka' ellei tämä ← ims
Junttila 2015: 174, 197 + + Puolesta Sanalla on tavallisia a-päätteisiä muotoja kuten arta, josta (a)arto voi olla johdos; merkitysyhteys on riittävän selvä

EVE:n sana-artikkeli

EVE:arto

Keskustelu

Mksm. rekonstruktiossa ei mielestäni tarvitse olettaa pitkää vokaalia mahdolliseksi, sillä *arta näyttää selvältä.--Sjunttila (keskustelu) 2. tammikuuta 2023 kello 21.01 (EET)

Viron ardu pitäisi merkitä johdokseksi ja kopioida myös eteläviron kohdalle, koska Mulkissa on ardu ~ artu. --Sjunttila (keskustelu) 2. tammikuuta 2023 kello 20.56 (EET)

Siirretty, laajennettu ja merkitty.
Aika paikalliselta sanalta muuten näyttää Virossa VMS:n tietojen mukaan. Lienee joko lainaa mulki → länsiviro tai länsiviro → mulki? mutta hyvin paha sanoa, kummin päin. --J. Pystynen (lähetä viesti) 2. tammikuuta 2023 kello 22.15 (EET)