arpa

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *arpa

suomen arpa
karjalan arpa
vepsän arb
vatjan arpa
viron arp←
eteläviron '
liivin aŗbõ←

Levikki ja merkitykset

Sana tavataan koko itämerensuomesta paitsi liivistä merkityksessä 'arpa, arpalippu'. Suomen murteissa sanalla on myös osaan viittaavia merkityksiä, kuten 'leivästä ensimmäiseksi leikattu pala' ja 'kaupungin omistama niittypalsta t. pelto, jonka sai vuokrata määräajaksi'. Näihin liittyy myös sanonta ei osaa ei(kä) arpaa. Vatjan sanalla on lisämerkitys 'arvalla saatu osuus kylän yhteisestä heinämaasta'.

Viron sanalla on merkityksenä myös 'taika, taikakeino', ja liivissä arvan vastine on säilynyt vain kantana verbijohdoksessa, jonka merkitys on 'loitsia, taikoa'.

Alkuperä

Kantasuomen sanalla on säännöllinen vastine kaikissa saamelaiskielissä, esimerkiksi pohjoissaamen vuorbi 'onni, arpa'.

Sana on alkujaan kantagermaaninen laina, joten se on voitu saada kantasuomeen ja kantasaameen myös erikseen. Lähtömuotona on kantagermaanin *arbaz, josta ovat peräisin esimerkiksi muinaisruotsin arver, nykyruotsin arv 'perintö'; samasta kannasta on johdettu myös saksan Erbe 'perintö'. Kantasuomeen ja kantasaameen sana on luultavasti lainattu merkityksessä '(jollekulle kuuluva) osa', josta muut merkitykset ovat selitettävissä.