appaa

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *appa-

suomen appaa
karjalan appoa
vepsän apta
vatjan '
viron apama
eteläviron '
liivin '

Levikki ja merkitykset

vanha kirjasuomi · suomi · karjala · viro apama · viro appama

Verbi appaa tunnetaan suomen itä- ja pohjoismurteista – länsimurteissa se on harvinainen – sekä varsinaiskarjalasta merkityksissä 'syödä ahneesti, ahmia' ja 'syytää, lappaa, sulloa'. Virossa sen vastine merkitsee 'juoda'.

Alkuperä

Tämän ikivanhan verbin lähtömerkitys on varmaankin 'ahmia'. Sillä on vastineet neljässä uralilaisessa kielihaarassa: saamessa on esimerkiksi pohjoissaamen vuohpput 'ahmia, hotkia', marin murteissa uwe- merkitsee 'niellä paljon kerralla, ahmia, syödä ahnaasti, puraista, näykkäistä', itämansissa on ūp- ja länsimansissa wūp- 'raadella', tundranenetsissä ŋabə[r]- 'ahmia'. Näiden lähtömuodoksi kantauraliin rekonstruoidaan verbi *appa-.