apaja

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *apaja

suomen apaja
karjalan apaja
vepsän abai
vatjan apaja
viron abaja(s)
eteläviron '
liivin '

Levikki ja merkitykset

Sanan vastineiden merkitykset ovat varsin moninaisia: nykysuomessa tyypillinen merkitys 'kala-apaja, kalapaikka, nuottapaikka' esiintyy myös karjalassa, vepsässä ja vatjassa, joskin jälkimmäisessä tavallisempia merkityksiä ovat 'lätäkkö, lietteinen vesi, pieni lahti'. Suomessa ja karjalassa tavataan nuotanvetopaikan ohella myös merkitys 'nuotanvetokerta'. Näissä kielissä esiintyy myös merkitys 'saalis'. Viron vastineen merkityksiä ovat 'pieni, ahdassuinen meren t. joen lahti, pehmeäpohjainen paikka meressä'. Suomen murteissa tavaan myös merkitykset 'aukea, aava, väljä (maa, ulappa)', 'suuri oja' ja inkerinsuomessa paikoin 'joen lahdeke'.

Alkuperä

Kantasuomen sana on luultavasti lainaa germaanin – tarkemmin luultavimmin kantaskandinaavin – sanasta *abjōn, josta ovat peräisin mm. muinaisskandinaavin efja, muinaisruotsin æfja ja ruotsin murteiden ävja, jotka tarkoittavat sekä 'joen lahdeketta' että 'mutaa, liejua'; sama juuri on myös saksan sanassa Ebbe 'laskuvesi'.

Saamelaiskielten sanat kuten pohjoissaamen vuohppi '(kapea) lahti' (sanan vastineita esiintyy kaikissa saamen kielissä) ovat joko kantasuomen sanan vastineita, tai sitten saamen sana on erikseen saatu, varhainen laina samasta germaanisesta sanasta. Jos itämerensuomalainen ja saamelainen sana palautuvat yhteiseen kantamuotoon (mikä on äännehistorian valossa aivan mahdollista), täytyy germaanisen lainan olla kantaskandinaavia vanhempi.