Etymologiadata:imsm:apaja

*apaja

Vastineet:

• Suomi: apaja
• Karjala: apaja
• Vepsä: abai
• Vatja: apaja
• Pohjoisviro: abaja(s)
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *apaja < kksm. *apaja < vksm. *apaja (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

apaja (Agr; yl.), murt. myös ap(p)aa, apajas, apajus ’nuottapaikka, kalapaikka; nuotanveto(kerta); (kerralla apajasta saatu) kalansaalis; (LounSm) aukea, aava, väljä (maa, ulappa); suuri oja; (paik. Ink) joen lahdeke / (Zugnetz)fanggründe; Fischzug; Ausbeute (eines Fischzuges); offene Land- od. Wasserfläche; breiter Graben, Ausbuchtung eines Flusses’
~ ink appāja ’nuotanvetopaikka’, apaja ’joen lahti’ | ka apaja ’nuottapaikka, nuotanveto(kerta), (apajasta saatu) saalis’ | ly abai ’apaja, nuottapaikka’ | ve abai (mon. abajad) ’id., pieni lahti’ | va apaja, apaje̮ ’lätäkkö, lietteinen vesi, pieni lahti’ | vi abaja(s), abjas ’pieni, ahdassuinen meren t. joen lahti, pehmeäpohjainen paikka meressä’

= lpN vuopˈpe (E Pi Lu In Ko Kld) ’syvä ja kapea uurros joen t. järven törmässä; kapea lahti’ (tästä sm vuopaja, vuopio ’joen lahti t. rinnakkaisuoma’)

? < germ *aƀjōn- > mn efja ’lieju; joen lahdeke’, nr ävja ’lieju, muta, (murt.) lahti, pieni joen haara’.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1856 WotGr 122 (sm ~ va vi)
• Europaeus 1870 Suomi 2:8 44 (sm vuopaja < lp)
• Szinnyei 1881 NyK 16 305 (~ ava-)
• Nielsen 1908 JuhlakBugge 228 (Wiklund: sm < ksk)
• Setälä 1912–13 FUF 13 357–58 (? < ksk)
• Tunkelo 1946 VeKÄH 470 (+ ka ly), 628 (+ ve)
• SKES 1955 20
• SKES 1978 1821
• *Nikkilä 1988 Suomi 143 145 (< germ)

[apaja Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:apaja

Keskustelu

Sellaista pientä yksityiskohtaa ei taida olla missään lähteessä mainittu, että saamen sanue ei itse asiassa näytä apaja-sanan täysin säännönmukaiselta vastineelta. Eteläsaamen voepije nimittäin viittaa kantasaamen rekonstruktioon *vuope̮jē eikä *vuopējē (jälkimmäinen rekonstruktio tosin on Lehtirannalla (YSaS) sekä omassa väitöskirjassani (s. 289), mutta se ei ole perusteltavissa koska sen odotuksenmukainen jatkaja olisi eteläsaam. **vuepije). Muiden saamen kielten muodoista ei (käsittääkseni) sekvenssien *-ējē ja *-e̮jē jatkajia voi erottaa, mutta joka tapauksessa eteläsaamen muoto viittaa alkumuotoon *apija eikä *apaja, ja siksi saamen ja itämerensuomen sanojen suora rinnastaminen on hieman ongelmallista. Olisiko kyseessä kaksi erillistä lainaa? Esisaamen *apija itse asiassa olisikin helpompi selittää oletetun germaanisen lähtömuodon kotoistukseksi. Sen sijaan itämerensuomen *apaja-muodon toisen tavun vokaali näyttää aivan epäodotuksenmukaiselta, jos kyseessä tosiaan on laina germ. *abjōn-sanasta. --Ante Aikio (keskustelu) 13. marraskuuta 2022 kello 10.01 (EET)

Vironkin abjas myös sopisi paremmin (silti ei täysin säännöllisesti) lähtöasuun *apəja > mksm. *apija, tai jopa suoraan kantasuomen asusta *apjas. Jos tämä katsottaisiin alkuperäisemmäksi, en kuitenkaan näe minäkään mitään itämerensuomen sisäistä syytä, miksi tämän rinnalle olisi tullut myös asu *apaja.

Jotain spekulaatiota germaanin 'meri'-sanasta (josta saamen kautta sm. aapa, aava) voisi pohtia, mutta menee enimmäkseen anakronistiseksi, koska levikkiä on aika laajasti ja toisaalta parhaiten juuri merkityksessä 'pieni lahti' (kun taas 'meren' vaikutus paremmin tulisi kyseeseen suomen-karjalan-inkeroisen merkityksessä 'nuottapaikka', joka on lainaetymologiankin nojalla uudennos). Ainakin lounaissuomen merkitys 'aukea, aava' kyllä voisikin näin selittyä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 14. marraskuuta 2022 kello 16.33 (EET)