Etymologiadata talk:imsm:apaja

Sellaista pientä yksityiskohtaa ei taida olla missään lähteessä mainittu, että saamen sanue ei itse asiassa näytä apaja-sanan täysin säännönmukaiselta vastineelta. Eteläsaamen voepije nimittäin viittaa kantasaamen rekonstruktioon *vuope̮jē eikä *vuopējē (jälkimmäinen rekonstruktio tosin on Lehtirannalla (YSaS) sekä omassa väitöskirjassani (s. 289), mutta se ei ole perusteltavissa koska sen odotuksenmukainen jatkaja olisi eteläsaam. **vuepije). Muiden saamen kielten muodoista ei (käsittääkseni) sekvenssien *-ējē ja *-e̮jē jatkajia voi erottaa, mutta joka tapauksessa eteläsaamen muoto viittaa alkumuotoon *apija eikä *apaja, ja siksi saamen ja itämerensuomen sanojen suora rinnastaminen on hieman ongelmallista. Olisiko kyseessä kaksi erillistä lainaa? Esisaamen *apija itse asiassa olisikin helpompi selittää oletetun germaanisen lähtömuodon kotoistukseksi. Sen sijaan itämerensuomen *apaja-muodon toisen tavun vokaali näyttää aivan epäodotuksenmukaiselta, jos kyseessä tosiaan on laina germ. *abjōn-sanasta. --Ante Aikio (keskustelu) 13. marraskuuta 2022 kello 10.01 (EET)

Vironkin abjas myös sopisi paremmin (silti ei täysin säännöllisesti) lähtöasuun *apəja > mksm. *apija, tai jopa suoraan kantasuomen asusta *apjas. Jos tämä katsottaisiin alkuperäisemmäksi, en kuitenkaan näe minäkään mitään itämerensuomen sisäistä syytä, miksi tämän rinnalle olisi tullut myös asu *apaja.

Jotain spekulaatiota germaanin 'meri'-sanasta (josta saamen kautta sm. aapa, aava) voisi pohtia, mutta menee enimmäkseen anakronistiseksi, koska levikkiä on aika laajasti ja toisaalta parhaiten juuri merkityksessä 'pieni lahti' (kun taas 'meren' vaikutus paremmin tulisi kyseeseen suomen-karjalan-inkeroisen merkityksessä 'nuottapaikka', joka on lainaetymologiankin nojalla uudennos). Ainakin lounaissuomen merkitys 'aukea, aava' kyllä voisikin näin selittyä. --J. Pystynen (lähetä viesti) 14. marraskuuta 2022 kello 16.33 (EET)