akkuna

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *akkuna

suomen akkuna
karjalan ikkuna?
vepsän ikun?
vatjan akkuna
viron aken
eteläviron akõń
liivin '

Levikki ja merkitykset

Sanalla on vastineet koko itämerensuomessa liiviä lukuun ottamatta, mutta kielialue jakaantuu kahtia sananalkuisen vokaalin suhteen: pohjoisessa sana on Hämeestä vepsään saakka i-alkuinen, mutta suomen lounaismurteissa, Pohjanmaan murrealueilla sekä keskisissä ja eteläisissä kielissä a-alkuinen.

Merkitys '(lasi-)ikkuna' tavataan koko levikkialueella. Suomessa ja karjalassa sana voi tarkoittaa myös muuta kuin varsinaista ikkunaa: suomen murteissa ja vatjassa yleinen merkitys on 'seinässä oleva lasiton valo- ja tuuletusaukko, räppänä', ja karjalassa sanaa käytetään myös saunan, riihen tms. työntölaudalla varustetusta ikkunaluukusta. Lisäksi suomessa, virossa ja etelävirossa esiintyy merkitys 'ikkunalauta'.

Alkuperä

Sana on lainattu kantasuomen loppuvaiheessa slaavilaisesta sanasta, jota edustavat muinaisvenäjän окъно ja nykyvenäjän окно 'ikkuna'. Ne ovat johdoksia yleisindoeurooppalaisesta 'silmää' merkitsevästä sanasta, joka venäjässä on око.

Kantasuomen *akkuna on odotuksenmukainen asu. Suomen kirjakieleen vakiintunut ikkuna ja vastaavat i-lliset asut karjalassa ja vepsässä selittyvät mahdollisesti toissijaisena äännevaikutuksena venäjän sanasta икона 'pyhäinkuva, ikoni'.